Topi Paananen on lahtelaisen perheomisteisen ja -johtoisen yrityksen Peikko Groupin vähän yli 50-vuotias toimitusjohtaja. Hän muuttaa kesällä Helsingistä takaisin juurilleen Lahteen. Pääkaupunkiseudulla ehti vierähtää noin 30 vuotta.
– Lahti on kiva paikka ja kotikaupunki. Löysimme vaimoni kanssa järven rannalta hyvän paikan, johon rakennutamme uuden talon. Kun lapset kasvavat ja elämäntilanteet vaihtuvat, niin voi miettiä asumismahdollisuuksia.
Yhtiön johtamisen vuoksi Paananen laskee ajelleensa pari kolme kertaa viikossa yhtiön Lahden pääkonttorin ja Helsingin kotinsa väliä.
– Moottoritie on tullut tutuksi. Se vähenee nyt ja muutenkin koronan jälkeen ulkomaan työmatkoja on järkeistetty.
Järkeistäminen tarkoittaa, että lyhyitä pyrähdyksiä ulkomaille on vähennetty.
Paluumuutossa kaksi trendiä
Miten suomalaiset paluumuuttavat? Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Tomas Hanell sanoo, että tarkkoja tilastolukuja aiheesta on vähän saatavilla, mutta pari teemaa muuttoliikkeessä näkyy.
– Paluumuutto tapahtuu valtaosin pienemmille paikkakunnille. Yksi piirre on, että eläkeikäiset palaavat kun työt on tehty. Nuoremmissa ikäluokissa näkyy myös, että opiskellaan muualla ja palataan perheen kanssa synnyinkaupunkiin.
Työikäinen paluumuuttaja Topi Paananen on osin poikkeus näistä yleisistä teemoista. Pienemmälle paikkakunnalle palaava Paananen näyttää arvostavan matkustamisessa sujuvuutta.
– Helsingissä on paljon hyviä asioita, mutta ruuhkat eivät ole välttämättä aina hyvä juttu. Ihmiset, jotka ovat pienemmiltä paikkakunnilta kotoisin, nauttivat siitä, että aina pääsee 10–15 minuutissa paikkoihin.
Peruspalvelut houkuttavat muuttajia
Tutkija Tomas Hanell sanoo, että paluumuuttajaa voi olla vaikea enää irrottaa juuristaan. Muuttoalttius laskee ainakin iäkkäämmillä.
– Jos palaat juurillesi 65-vuotiaana, niin silloin suuremmalla todennäköisyydellä myös jäät sinne loppuelämäksesi kuin toisesta kunnasta samaan paikkaan muuttanut ihminen, jolla ei ole aikaisempaa sidosta paikkakuntaan.
Hanell ei anna kunnille erityiskikkoja, joilla voisi paluumuuttajia houkutella, sillä kunnat ja muuttajat ovat erilaisia.
– Muuttajille kuitenkin julkiset palvelut ovat keskeisiä. Jos esimerkiksi terveyspalvelut, päiväkodit tai vanhustenhuolto ovat puutteellisia, niin eivät ne helpota kuntaan muuttamista.
Lahti houkuttelee pääkaupunkiseudun asukkaita
Lahti on määrätietoisesti asemoinut itseään osaksi pääkaupunkiseutua.
Lahteen muutti muista kunnista viime vuonna tammi–marraskuussa runsaat 5 300 ihmistä. Viime vuosien tilastojen mukaan eniten muuttajia tulee naapurikunta Hollolasta ja Helsingistä. Runsaat seitsemän prosenttia muuttajista oli yli 65-vuotiaita.
Viime viikolla uusien asukkaiden houkutteluun tuli vetoapua Annamari Jukon kustantamasta kampanjasta, joka suunnattiin eläkeläisille. Kampanja nimesi Lahden Suomen Floridaksi ja nosti esiin asumisen edullisuutta sekä Lahden vireitä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia.
Jukko on Topi Paanasen sisko. Veli kommentoi sisarensa markkinointivetoa niukasti.
– En ole siskoni vartija. Toivon vain, että hänkin joskus muuttaisi kotikaupunkiinsa pysyvästi, Paananen hymyilee.
Paananen kuuluu varakkaisiin paluumuuttajiin. Toissa vuoden 850 000 euron tuloistaan hän maksoi veroja yhteensä runsaat 280 000 euroa.
Hän ei naulaa pöytään odotuksia Lahden suuntaan tulevana kaupunkilaisena ja lahtelaisyhteisön jäsenenä. Tulevat haasteet ovat muualla.
– Antaa demokraattisten elinten tehdä päätökset. Kun on paljon työkavereita, niin pitää löytää nyt sellaisia ystäviä ja porukoita, jotka eivät ole linkissä siihen työhön.
Paanasen johtamalla kansainvälisellä perheyrityksellä on Lahdessa tehdas ja pääkonttori, joissa työskentelee runsaat 300 ihmistä.
Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 19.1.2023 kello 23:een asti.
