Laukaus haulikolla kohti ihmistä, joka pyrkii moottorisahan kanssa läpi asunnon ulko-ovesta, oli sallittua hätävarjelua.
Korkein oikeus linjasi eilen julkaisemassaan ennakkopäätöksessä sallitun hätävarjelun rajoja. Asiasta kertoi ensin Hämeen Sanomat (siirryt toiseen palveluun).
Kyse on Forssassa kesällä 2020 tapahtuneesta väkivaltatilanteesta, jossa tulistunut ja päihtynyt mies hyökkäsi kerrostaloasuntoon sorkkaraudan ja moottorisahan kanssa.
Hyökkääjä ehti tehdä moottorisahalla aukon asunnon ulko-oveen ja oli kurkottamassa kohti sisälukkoa. Tällöin asuntoa puolustanut ampui hyökkääjä kohti haulikolla.
Aiemmin käräjäoikeus oli tuominnut puolustaneen miehen tapon yrityksestä. Hovioikeus piti tuomion.
Nyt annetussa päätöksessä Korkein oikeus siis kumosi hovioikeuden tuomion ja vapautti puolustajan tapon yrityksestä. Teko kuului hätävarjelun piiriin.
Hyökkäystä edelsi varoittava laukaus
Tilanne alkoi, kun hyökkääjä ja asuntoa puolustanut mies riitautuivat puhelimessa. Hyökkääjä saapui päihtyneenä puolustajan pihalle sorkkarauta ja moottorisaha mukanaan.
Puolustaja tuli asunnon parvekkeelle, josta hän lyhyen sananvaihdon jälkeen avasi tulen hyökkääjän jalkojen eteen maahan. Hauleja kimposi asfaltista hyökkääjän jalkoihin.
Korkein oikeus katsoi ensimmäisen laukauksen olleen tässä kohden tarpeettoman voimakas tapa puolustautua ja se aiheutti tilanteen sen hetkiseen vakavuuteen nähden liian suurta vaaraa.
Päätös oli sama kuin alemmilla oikeusasteilla.
Toinen laukaus harkinnassa
Parvekkeelta ammutun laukauksen jälkeen hyökkääjä tunkeutui puolustajan rappuun lyömällä alaoven lasin rikki sorkkaraudalla.
Rapussa käynnistyi moottorisaha, jolla hyökkääjä sahasi asunnon oveen reiän. Kun hyökkääjä kurkotti reiän kautta kohti oven sisäpuolista lukkoa, puolustaja laukaisi haulikon toisen kerran.
Korkein oikeus otti ennakkopäätöksessään kantaa tähän toiseen laukaukseen ja siihen, oliko ihmistä kohti haulikolla ampuminen perusteltu hyökkäyksen uhkaan nähden.
Lain mukaan aloitettua tai välittömästi uhkaavaa oikeudetonta hyökkäystä vastaan saa puolustautua käyttäen hyökkäyksen laatuun ja voimakkuuteen nähden kokonaisuutena arvioiden perusteltua voimaa.
Alemmissa oikeusasteissa puolustaja tuomittiin tapon yrityksestä, sillä ampuminen haulikolla ovessa olevasta reiästä kohti toista ihmistä oli hyökkäykseen nähden liian voimakas puolustusteko.
Korkein oikeus oli toista mieltä ja kumosi alemmat tuomiot.
Oven läpi tulleen saattoi olettaa käyttävän väkivaltaa
Tilanteen ja olosuhteiden arviointiin liittyy useita yksityiskohtia, jotka voi lukea Korkeimman oikeuden julkisesta ennakkopäätöksestä (siirryt toiseen palveluun).
Oleellisimpana tekijänä Korkeimman oikeuden mukaan oli se, että asuntoon hyökänneen miehen saattoi olettaa uhkaavan väkivallalla asunnossa ollutta puolustautujaa ja toista henkilöä.
Puolustajalla ei ollut mahdollisuutta paeta esimerkiksi parvekkeen kautta tai aikaa odottaa poliisin saapumista paikalle.
Laukauksen aikaan hyökkääjä oli kädellään pyrkinyt avaamaan oven, joten Korkein oikeus arvioi aukon läpi suunnatun laukauksen osuvan todennäköisimmin muualle kuin keskivartaloon. Laukaus osui olkapäähän.
Alemmissa oikeusasteissa katsottiin, että puolustajan olisi pitänyt odottaa hyökkääjän pääsyä sisään asuntoon ja arvioida, onko väkivallan uhka yhä todellinen. Tämän jälkeen laukaus olisi pitänyt suunnata esimerkiksi jalkoihin.
Korkein oikeus oli toista mieltä. Moottorisahan ja sorkkaraudan kanssa varoittavan laukauksenkin jälkeen oven läpi pyrkivän hyökkääjän saattoi odottaa käyttävän uhkaamansa mukaista väkivaltaa myös sisällä.
Myös hyökkääjän olisi täytynyt ottaa huomioon se, että häntä kohti oli jo kerran ammuttu haulikolla. Puolustaja todennäköisesti käyttäisi asetta vielä uudelleen.
Koska pakoreittiä tai muuta keinoa ratkaista tilanne ei ollut, laukaus kuului hätävarjelun piiriin.
Korkein oikeus tuomitsi asuntoa haulikolla puolustaneen henkilön vaaran aiheuttamisesta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Tuomio tapon yrityksestä kumottiin.
