Hyppää sisältöön

Näin onnistuu kadetilta 360 inttisuksilla – temppuja saa tehdä varusmieskin, mutta harvan taidot niihin riittävät

Kuhmon Vuosangan harjoitusalueella on nähty metsäsukset hieman erilaisessa käytössä kuin yleensä.

Videon on kuvannut Kalle Reijonen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Sanna Kähkönen,
Hanne Kinnunen

Varusmiesten hiihtotaito ja yleiskunto on ollut viime vuosien kestopuheenaihe, mutta välineistä oppiminen ei jää kiinni. Tämän todisti kadetti, joka onnistui tekemään lumipuvussa ja talvikumisaappaissa inttisuksilla pienestä hyppyristä 360 asteen hypyn.

Maanpuolustuskorkeakoulun kadetit ovat olleet jälleen Kuhmon Vuosangassa sijaitsevalla puolustusvoimien harjoitusalueella kolmen viikon leirillään. Kadetit ovat jo varusmiespalveluksensa suorittaneet ja heillä edessä onkin tietotaidon eteenpäin vieminen.

– Heidän pitää jonkun ajan päästä pystyä kouluttamaan hiihtoa. Heillä on moninkertainen määrä harjoituksia verrattuna kolme viikkoa meillä varuskunnassa olleisiin alokkaisiin, kertoo Kainuun prikaatin liikuntakasvatusupseeri Ville Kotikumpu.

Kotikumpu on nähnyt maanpuolustuskorkeakoulun kadetin tekemän temppuvideon. Hän kehuu hypyn tehnyttä henkilöä hienosta helikopterista. Tarkemmin kuvailtuna Kotikummun mukaan hyppääjällä on hyvä laskutaito ja hän hallitsee sukset ilmassa.

– Pysyi pystyssä ja sai vielä kavereilta hyvät kannustushuudot.

Kadetti ei halua nimeään julki, mutta häneltä on lupa videon julkaisuun. Maanpuolustuskorkeakoulu on julkaissut videon sometileillään. Temppu on saanut kehuja myös somessa.

Oppimiskyky korvaa vajaan hiihtotaustan

Varusmieskoulutuksessa nuoret voivat Kotikummun mukaan vapaasti kokeilla temppuja, keneltä ne onnistuvat.

– Päätarkoitus hiihtokoulutuksessa ei ole temppujen teko, mutta loppuvaiheen harjoitteet kyllä parantavat suksen hallintataitoja ja ovat se suola, jolla saadaan innostusta hiihtoa kohtaan.

Kaikilla ei ole samanlaista laskutaitoa suksilla kuin videon kadetilla. Kainuun prikaatissa koulutettavien suksenkäsittelytaidot vaihtelevat Ville Kotikummun mukaan laajasti: jotkut ovat todella hyviä ja joillekin hiihtäminen on vaikeampaa.

Joukossa on niitäkin, jotka eivät ole hiihtäneet lainkaan.

– Jos mennään vuosikymmenissä taaksepäin, niin nuoret liikkuivat enemmän suksilla, tänä päivänä vähemmän. On yhä enemmän porukkaa, jotka ovat harrastaneet vähemmän hiihtoa, jos ollenkaan.

Vaikka varusmiesten hiihtotaito on heikentynyt, on heidän oppimiskykynsä Kotikummun mielestä hyvä. Myös puolustusvoimien hiihtokoulutusta on kehitetty. Koulutus alkaa tasapainon hallinnasta ja hiihtotekniikoista.

– Kaikki oppivat hiihtämään, jotta voivat edetä maastossa suksilla ja vieläpä niin, että niistä suksista on jopa hyötyä, lupaa Kotikumpu.

Mitä muistoja sinulla on armeijan hiihtokoulutuksesta? Voit keskustella aiheesta 14. tammikuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle