– Me emme ole enää se koulutetuin kansakunta. Meidän nuoremme eivät enää ole niitä osaavimpia, totesi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Ylen haastattelussa torstaina 12. tammikuuta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen sivistyskatsauksen mukaan suomalaisten koulutustaso ei ole noussut 1990-luvun jälkeen. Tulosten lasku on ollut poikkeuksellisen nopeaa.
Kysyimme korkeakouluopiskelijoilta Pirkanmaalla ja Satakunnassa, vieläkö Suomessa arvostetaan kouluttautumista.
”On tullut selväksi, että koulutus on tietynlainen edellytys hyvälle elämälle”
Tampereen yliopistossa opiskelevat Venla Varjonen ja Fanni Sivén ovat vasta aloittaneet opiskelut akateemisessa maailmassa. Molempien kotona on aina painotettu koulutuksen tärkeyttä.
– Molemmat vanhemmat ovat korkeakoulutetuja ja on tullut selväksi, että koulutus on tärkeää ja tietynlainen edellytys jonkinlaiselle hyvälle elämälle, Varjonen toteaa.
Jo lukioaikana opiskelu oli myös kaikilla kavereilla tavoitteellista. Tähtäimessä oli nimenomaan yliopisto-opiskelut. Tähän kannustivat myös opettajat.
– Välivuotta ei pidetty hyvänä asiana, vaan korkeakouluun pitää päästä mahdollisimman nopeasti, Sivén kuvaa suhtautumista.
Julitta Hurmerinta opiskelee toista vuotta Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella Raumalla. Myös hänelle on painotettu korkeakouluopintojen tärkeyttä.
– On myös kannustettu opiskelemaan useampi ammatti elämän aikana, ettei ole koko elämää samassa työssä, Hurmerinta kertoo.
Hän ei ole juurikaan keskustellut nyt puhuttavista tutkimustuloksista koulukavereidensa kanssa. Hänet ne ainakin yllättivät.
Hurmerinta itse toivoo opetusmenetelmien kehittyvän enemmän yksilöllisiksi.
– Luulen, että ei ole niin innostavia opetusmenetelmiä. Varmaan ainakin alakouluissa opiskelu on hyvin kirjalähtöistä. Pitäisi löytää kaikille sopivia tapoja opetella asioita, hän pohtii.
”Yliopistoon tullaan enemmän opiskelemaan, kuin haastamaan yhteiskuntaa”
Tampereen yliopistossa opiskeleva Lilja Kangassalo kertoo, että hänen lukiossaan kouluttautumista pidettiin arvossa. Oli jopa pieni paine saada hyviä numeroita.
– Jos sain huonon numeron, opettaja saattoi tulla kyselemään, että mikäs homma tämä on, Kangassalo muistelee.
Lukiossa moni myös mietti jatko-opiskelujen osalta juuri yliopistokoulutusta.
Raumalla opettajaksi opiskeleva Anni Kotiranta taas ei koskaan haaveillut opiskelevansa yliopistossa. Kouluvalinta määräytyi ammatin perusteella.
– En ikinä haaveillut opiskelevani yliopistossa. Päätin, että haluan opettajaksi, niin oli pakko tulla yliopistoon.
Anni Kotiranta uskoo yliopiston menettäneen uskottavuuttaan.
– Yliopistoon tullaan enemmän opiskelemaan, kuin haastamaan yhteiskuntaa.
”Moni saattaa nähdä niin, että toisen asteen ammattitutkinto on helppo tapa päästä elämässä eteenpäin”
Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden puolella opiskelevat Vimmu Heino ja Mona Pajari pohtivat, että eri alojen yliopisto-opiskelijoita arvostetaan eri tavalla.
– Arvostus on alakohtainen kysymys. Jos miettii teknillisiä aloja niin ne ovat kovassa nosteessa. Humanistisilta aloilta on puolestaan rahoitusta leikattu vuosien aikana paljon, Heino tietää.
Molempien mielestä koulutuksen arvostus on myös koulutuspoliittinen kysymys.
Raumalla opiskeleva Jedi Kotilainen piti omalla kohdallaan korkeakouluopintoja itsestäänselvänä. Näin ei ole kaikilla.
– Moni saattaa nähdä niin, että toisen asteen ammattitutkinto on helppo tapa päästä elämässä eteenpäin. Ei ehkä jaksa tai halua opiskella, joten välttelee korkeakoulua, hän sanoo.
Kotilainen toivoo, että näin ajattelevien asenne korkeakouluopintoja kohtaan muuttuu.
”Koulumaailma muuttuu niin hitaasti, internet nopeasti”
Kouluttautuminen on Tampereen yliopiston opiskelijan Ossi Tuonosen mielestä suomalaisilla syvällä juurissa. Hän näkee kuitenkin koulutuksen arvostuksen muuttuneen, kun on muitakin houkuttelevia mahdollisuuksia päästä käsiksi esimerkiksi korkeampaan palkkapusiin.
– Internet-raha on tosi iso juttu tänä päivänä ja ihmiset haluavat päästä siihen käsiksi. Kun koulumaailma muuttuu niin hitaasti ja internet niin nopeasti, Tuononen pohtii.
Ossi Tuononen kertoo huomanneensa, että nykyisin ihmiset poimivat haluamiaan koulutuksia vaikka koodauksesta tai kryptomaailmasta ja varsinainen yleissivistävä koulu saattaa sen vuoksi jäädä kokonaan.
– Omista vanhemmista se yleensä lähtee. Jos he ovat korkeakoulutettuja, niin se on sitten jopa tiedostamattomasti se mihin tähdätään, Tuononen jatkaa.
Huolestuttavatko tuoreet tiedot koulutustason laskusta? Mitä asialla voisi tehdä? Voit kommentoida juttua 14. tammikuuta kello 23:een mennessä.
