Hyppää sisältöön

Ruokasuhde alkaa kehittyä jo lapsena ja vaikuttaa siihen, miten sinä syöt – äidin huomautus pömppömahasta saattaa seurata aikuisuuteen

Ruokaan liittyy tunteita, muistoja ja kohtaamisia. Tutkija toivoo, että ruokakasvatus olisi osa opettajien koulutusta.

Rento ruokasuhde edistää hyvinvointia. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ruokasuhde on osa ihmisen identiteettiä. Teemme päivittäin useita valintoja, mitä haluamme syödä ja mitä jätämme syömättä.

– Ruokasuhteella on kytky syviin psykologisiin pohjavirtoihin siitä, miten koen itseni, mitä ajattelen itsestäni, ja minkälainen ihminen minä olen. Se selittää myös sitä, miksi syömisen muuttaminen on usein niin vaikeaa. Se ei ole vain syömistä, sanoo yliopistonlehtori Sanna Talvia.

Talvia työskentelee Itä-Suomen yliopistossa ja tutkii suhdettamme ruokaan. Hänen mukaansa tapamme syödä saa alkunsa jo aivan pienenä lapsena.

Ruokasuhteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, miten kulttuurissamme on tapana puhua ruoasta, miten koulussa opetetaan ravitsemuksesta ja miten siitä kerrotaan mediassa.

Läheisten vaikutus on suuri.

– Miten kodissa on kaiken kaikkiaan puhuttu syömisestä, ruoasta, terveellisyydestä, kehoista, lihavuudesta ja laihduttamisesta, Talvia sanoo.

Ruoka on nuorille herkkä aihe, sillä se liittyy omaan kehoon

Itä-Suomen yliopiston keväällä 2022 (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ruokasuhteita työn ja opiskelujen ulkopuolella olevilla nuorilla aikuisilla on.

Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen nuoren ruokasuhdehaastatteluista.

Yliopistonlehtori Sanna Talvia kertoo, että kehotyytymättömyys oli haastateltujen 18–27-vuotiaiden nuorten keskuudessa yleistä. Toistuva havainto oli, että kun nuoret kertoivat ruokasuhteensa historiasta, heillä oli jonkinlaisia kokemuksia siitä, että omaa kehoa oli arvosteltu.

– Nuori saattoi muistaa aika pieniäkin asioita, miten äiti oli huomauttanut pömppömahasta tai jos oli joutunut lääkitykselle, oli lähipiiri kommentoinut, että katso nyt sitten, että et liho, hän sanoo.

Talvia muistuttaa, että ruokasuhteen muodostuminen on monen tekijän summa. Ruokasuhdetta rakennetaan kaikkialla, missä syödään.

– Mutta on siellä myös tunnistettavissa tällaisia, osalla jopa käännekohtamaisia kommentointitilanteita.

Osa haastatelluista nuorista ajatteli hyvin mustavalkoisesti, että on ruokia, jotka lihottavat ja ruokia, jotka laihduttavat.

– Se oli hyvin ahdistavaa ja kauhistuttavaa, jos söi vääränlaista ruokaa. Pahimmillaan siitä tuli itsesyytöksiä ja itsensä rankaisemista syömättömyydellä.

Osalle nuorista aikuisista ruoka toimi tunteiden säätelijänä. Ruoalla esimerkiksi turrutettiin kielteisiä tunteita.

– Joillekin ruoka oli paitsi kehoon, myös tunteisiin vaikuttamisen väline, Talvia kertoo.

Hyvä ruokasuhde on joustava ja rento

Hyvä ruokasuhde on joustava, ja edistää henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siinä ei ole sellaisia ehdottomia kieltoja tai sääntöjä, jotka rajoittavat syömistä merkittävästi.

Joustavuus ulottuu myös sosiaalisuuden alueelle.

– Hyvässä ruokasuhteessa oma syöminen, ja siihen liittyvät ajatukset ja tunteet mahdollistavat sosiaalisen elämän ruoan äärellä. Että pystyy syömään toisten kanssa, Sanna Talvia kertoo.

Talvian mukaan päiväkodeissa ja kouluissa annettava ruokakasvatus ei ole ollut niin tehokasta, kuin se olisi voinut olla.

– Ruokakasvatusta on toteutettu niin, että se on pahimmillaan lisännyt ihmisten taakkaa ja syyllisyyttä syömisestä. Jokin ruokakasvatuksessa kaipaisi muutosta ja toisin tekemistä, hän sanoo.

Ihannetilanteessa ruokakasvatus olisi osa opettajien koulutusta. Ruokaan suhtauduttaisiin kokonaisvaltaisemmin, eikä pelkkien suositusten tai painonhallinnan kautta.

Yliopistonlehtori Sanna Talvia työskentelee Itä-Suomen yliopistossa ja tutkii suhdettamme ruokaan. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Voit keskustella aiheesta 22.1.2023 klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle