Hyppää sisältöön

Neuvostoliitto kopioi Rolls-Roycen suihkumoottorit, mikä muutti Korean sodan suunnan – nyt Yhdysvallat varmistaa, ettei sama virhe toistu Kiinan ja mikrosirujen kanssa

Jos britit olisivat aikoinaan asettaneet tiukempia vientirajoituksia suihkumoottoreille, Pohjois-Koreaa ei välttämättä olisi olemassa. Miten käy Taiwanille, kun Yhdysvallat rajoittaa mikrosirujen vientiä Kiinaan?

Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjä tallensi asemkameralla kuvan MiG-15:stä Korean sodan aikana. Kuva: /All Over Press
Teemu Hallamaa

Toisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia oli taloudellisessa ahdingossa. Yhteiskunta oli jälleenrakentamisen tarpeessa, mutta sota oli syönyt valuuttavarannot. Tarvittiin vientiä, jotta maa saataisiin takaisin jaloilleen.

Iso-Britannian johtoon noussut työväenpuolue päätti paikata valtion kassaa laittamalla myyntilistalle Britannian ilmailuteknologian kruununjalokivet, Rolls-Roycen valmistamat suihkumoottorit. Aiemmin tiukasti brittien hallinnassa olleita koneita oltiin valmiita myymään jopa Neuvostoliittoon.

Vaikka Neuvostoliitto oli taistellut samalla puolella juuri päättyneessä sodassa, se miellettiin lännessä potentiaaliseksi uhaksi. Jopa Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin kerrotaan ihmetelleen, miksi britit myisivät heille salaisuuksiaan.

Myös Iso-Britanniassa suihkumoottorien myynti synnytti keskustelua, jossa vastakkain olivat turvallisuushuolet ja kauppapolitiikka. Neuvostoliitolla oli kuitenkin puutavaraa ja viljaa, joista Iso-Britanniassa oli pula. Kauppaa piti käydä.

Ensimmäiset Rolls-Roycen suihkumoottorit lähetettiin kohti Neuvostoliittoa maaliskuussa 1947. Brittien ehtona oli, että moottorit menevät kaupalliseen tarkoitukseen. Niiden sotilaallinen käyttö oli kielletty.

Kun suihkumoottorit saapuivat Neuvostoliittoon, ne purettiin heti. Neuvostoliiton ilmailuinsinöörit alkoivat välittömästi kopioida Rolls-Roycen toimintaratkaisuja omiin sotilaallisiin tarkoituksiinsa.

Helsingin Sanomat uutisoi 13.3.1951 epäilyistä, että Neuvostoliitto olisi hyödyntänyt Rolls-Roycen suihkumoottoreiden teknologiaa MiG-15-suihkuhävittäjien kehittämisessä. Kuva: Helsingin Sanomat / Yle

Iso-Britannian kauppapoliittinen ratkaisu muuttui turvallisuuspoliittiseksi virheeksi vuonna 1950, kun Korean sodan näyttämölle ilmestyi neuvostovalmisteinen MiG-15 -suihkuhävittäjä. Rolls-Roycen moottoreista kehitetyt Klimov VK-1 -suihkumoottorit tekivät MiG-15:stä ylivertaisen hävittäjän verrattuna länsijoukkojen ensimmäisiin Lockheed P-80 ja Gloster Meteor -suihkuhävittäjiin.

Vasta Yhdysvaltojen ilmavoimien F-86 Sabre -koneet pystyivät tarjoamaan vastusta MiG-15:lle, joka oli pakottanut Yhdyvaltain ilmavoimien pommikonelaivueet pysymään maissa sodan ratkaisuhetkinä.

Historia voisi olla erilainen, jos Iso-Britannia olisi ylläpitänyt suihkumoottoreita koskevat vientirajoitukset. Ehkä Pohjois-Korea-nimistä valtiota ei olisi olemassa.

Yhdysvallat nitistää Kiinan mahdollisuudet kehittyneeseen sirutuotantoon

Viime kuukausina kauppapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan väliset jännitteet ovat jälleen nousseet suurvaltapolitiikan näyttämölle. Nyt osapuolina ovat Yhdysvallat ja Kiina, vientirajoitusten kohteena on puolijohdeteknologia ja taistelutantereena datakeskukset ja tekoälyjärjestelmät.

Yhdysvallat ilmoitti syksyllä rajoittavansa puolijohteiden ja tekoälyyn liittyvän teknologian vientiä Kiinaan. Kyseessä oli merkittävä muutos Yhdysvaltain aikaisempaan markkinavetoiseen politiikkaan.

Tähän asti kehittyneimpiä mikrosiruja koskevat rajoitukset ovat koskeneet sotilaallista käyttöä. Tämä ei ole estänyt Kiinan asevoimia saamasta tehokkaita siruja käyttöönsä, sillä teknologia vuotaa yksityisten yritysten kautta armeijalle. Samalla tavalla kuin matkustajakoneiden rakentamiseen myydyt suihkumoottorit päätyivät hävittäjiin, kiinalaisille verkkoyhtiölle myydyt komponentit voivat päätyä viranomaisten valvontajärjestelmiin.

Syyskuussa presidentti Joe Bidenin hallinto ilmoittikin estävänsä amerikkalaisyrityksiä myymästä huipputehokkaita mikropiirejä Kiinaan. Kielto koskee rinnakkaiseen ajoon soveltuvia puolijohtimia, joita käytetään esimerkiksi supertietokoneissa tai isojen tekoälyjärjestelmien pyörittämisessä. Rajoitukset eivät siis koske esimerkiksi pelikonsoleissa tai älypuhelimissa olevia yksittäisiä tehokkaita siruja.

Kuuntele alta Uutispodcastin jakso Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodasta, joka koskee mikrosiruja.

Amerikkalaisen siruvalmistaja Nvidian toimitusjohtaja Jen-Hsun Huang puhui grafiikkaprosessoreihin keskittyneessä konferenssissa Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa vuonna 2018. Nvidia vastaa noin 95 prosentista kaikista Kiinassa myydyistä edistyneistä puolijohteista. Yhtiön pörssikurssi laski jyrkästi Yhdysvaltain vientikieltoilmoituksen jälkeen. Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

Vientikielto sai kiitosta, mutta sen myös pelättiin kostautuvan. Eristettynä Kiinan olisi pakko kehittää omaa sirutuotantoaan, jolle yhtäkkiä onkin kysyntää. Lyhyellä aikavälillä Kiina putoaisi Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden taakse kehityksessä, mutta pidemmällä aikavälillä se kuroisi rinnalle ja kenties ohi.

Kiina on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin puolijohdevalmistaja heti Etelä-Korean ja Taiwanin jälkeen. Kiinan sirutuotannon osuus globaalista tarjonnasta on noin 16 prosenttia. Se kuitenkin painottuu vanhemman teknologian siruihin.

Huipputehokkaiden puolijohteiden valmistamisessa Kiinan arvioidaan olevan noin neljä vuotta jäljessä terävimmästä kärjestä. Se on suurin piirtein saman verran kuin mitä Neuvostoliiton arvioitiin olevan länsimaita jäljessä suihkumoottorien kehityksessä ennen Rolls-Roycen moottorien myyntiä.

Varmistaakseen, ettei Iso-Britannian virhe toteudu, Yhdysvaltain hallinto tarkensi lokakuussa myös puolijohdeteknologiaa koskevia vientirajoituksia. Uusi linjaus teki selväksi, ettei Yhdysvallat ainoastaan halua estää Kiinaa saamasta haltuunsa tehokkaimpia mikropiirejä, se haluaa nitistää Kiinalta kaikki mahdollisuudet kehittää omaa sirutuotantoaan.

Tehokkaiden mikrosirujen lisäksi vientirajoituksia asetettiin mikrosirujen suunnittelussa käytettäville ohjelmistoille sekä mikrosirujen valmistuksessa käytettäville laitteille ja komponenteille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinalaiset yritykset eivät voi hyödyntää amerikkalaisia ohjelmistoja mikrosirujen suunnittelussa, eivätkä he voi valmistaa suunnittelemiaan siruja amerikkalaisilla laitteilla.

Taiwanilainen siruvalmistaja TSMC valmistaa valtaosan maailman kehittyneimmistä mikrosiruista. Kuva: David Chang / EPA

Mikrosirut ovat ihmiskunnat merkittävin teknologinen saavutus

Yhdysvallat ei voi yksin estää kehittyneen siruteknologian vientiä Kiinaan. Puolijohdemarkkinat ovat globaalit ja sirujen valmistuksessa useilla eri mailla on oma roolinsa. Ala perustuu enemmän rajat ylittävään yhteistyöhön kuin kilpailuun.

Omien vientirajoitustensa ilmoittamisen jälkeen Yhdysvallat on alkanut neuvotella kumppaniensa kanssa yhteisestä rintamasta. Neuvotteluja on käyty etenkin Japanin ja Hollannin kanssa. Nämä maat yhdessä Yhdysvaltojen kanssa vastaavat noin 90 prosentista mikrosirujen valmistukseen käytettävien laitteiden kehittämisestä.

– Valmistuslaitteistoa koskevat rajoitukset ovat avainasemassa siinä, että rajoitukset ylipäätään toimivat, sanoo amerikkalaisen ajatushautomo CNAS:in teknologia-asiantuntija Alexandra Seymour Ylen haastattelussa.

Viime viikolla Yhdysvalloissa vieraillut Japanin pääministeri Kishida Fumio vakuutteli yhteisessä lausunnossa (siirryt toiseen palveluun), että maat tiukentavat kriittisten teknologioiden, kuten puolijohteiden, valvontaa.

Hollantilaisten ulostulot ovat olleet varovaisempia. Hollantilaispoliitikot ovat painottaneet kommenteissaan, että maa ei aio suoraan kopioida Yhdysvaltojen rajoituksia, vaan se tekee ratkaisunsa omista taloudellisista ja turvallisuuspoliittista lähtökohdistaan.

Hollanti on jo tosin estänyt kehittyneimpien mikrosirujen valmistamiseen käytettyjen koneiden viennin Kiinaan.

Hollantilaisen ASML-yhtiön rakentamalla äärimmäisellä ultraviolettilitografiakoneella valmistetaan maailman edistyksellisimmät mikrosirut. Yli 100 000 osasta koostuva laite maksaa noin 120 miljoonaa dollaria. Kuva: ASML

Jos Yhdysvallat saa liittolaisensa mukaan vientirajoituksiin, Kiinan mahdollisuudet kehittää oma puolijohdeteknologiansa länsimaiden tasolle ovat vähäiset. Kehittyneimpien mikrosirujen valmistusta voidaan pitää ihmiskunnan suurimpana teknologisena saavutuksena. Amerikkalaisen ajatushautomo Brookingsin sivuilla valmistusprosessia kuvaillaan seuraavasti (siirryt toiseen palveluun):

Äärimmäinen ultraviolettilitografiakone on teknologinen ihme. Generaattori suihkuttaa 50 000 pientä pisaraa sulaa tinaa sekunnissa. Jokaista pisaraa ammutaan tehokkaalla laserilla kaksi kertaa. Ensimmäinen osuma muotoilee pienen tinan, jotta toinen säde voi höyrystää sen plasmaksi. Plasma lähettää äärimmäistä ultraviolettisäteilyä (EUV), joka fokusoidaan säteeksi. Tämä säde kimpoilee peilisarjan läpi. Peilit ovat niin sileitä, että Saksan kokoisiksi levitettyinä niissä ei olisi millimetriä korkeampaa kohoumaa. Lopulta EUV-säde osuu piikiekkoon – joka on itsessään materiaalitieteen ihme – tarkkuudella, jota voi verrata Maasta ammutun nuolen osumiseen kuuhun sijoitettuun omenaan. Tämän ansiosta EUV-kone voi piirtää vain viiden nanometrin mittaisia transistoreita kiekkoon – transistorin pituus vastaa suunnilleen kynnen kasvua viidessä sekunnissa. Tästä miljardeja tai biljoonia transistoreja sisältävästä kiekosta valmistetaan lopulta tietokonesiruja.

Neuvostoliiton kauppavaltuustot vierailivat aikoinaan Rolls-Roycen tehtailla pehmeäpohjaiset kengät jalassaan, jotta moottoreiden rakentamisessa käytetyistä materiaaleista tarttuisi palasia pohjiin ja brittien kehittämät metalliseokset voitaisiin selvittää.

Äärimmäisen ultraviolettilitografiakoneen kopioimisessa pehmeäpohjaiset kengät eivät riitä. Tällaisen laitteen rakentaminen, huoltaminen ja operoiminen vaativat jatkuvaa yhteistyötä. Tällä hetkellä tämän yhteistyön keskus on aivan Kiinan vieressä, Taiwanissa.

Taiwan on maailman merkittävin siruvalmistaja

Kiinan ja Taiwanin suhteet ovat olleet jännittyneet siitä asti, kun Kiinan sisällissodan hävinneet nationalistit perustivat oman hallinnon saarelle vuonna 1949. Kiina pitää Taiwania sille kuuluvana provinssina ja Kiinan presidentti Xi Jinping on puhunut Taiwanin palauttamisesta pitkään. Taiwanilaiset katsovat, ettei saarivaltio ole koskaan kuulunut nykyiseen Kiinan valtioon.

CNAS:in tutkija Alexandra Seymour huomauttaa, että Taiwanin sirutuotannolla on merkittävä rooli saarivaltion turvallisuuden kannalta. Taiwanissa valmistetaan 92 prosenttia maailman kehittyneimmistä mikrosiruista. Taiwanin hallinto on ilmoittanut tukevansa Yhdysvaltain vientirajoituksia.

Tähän asti sirutuotannon on katsottu suojaavan Taiwania. Pienikin konflikti saarella voisi pysäyttää tuotannon, josta koko maailma on riippuvainen.

Mutta mitä nyt, kun Kiinalla ei ole enää pääsyä Taiwanissa valmistettaviin huipputehokkaisiin siruihin?

– Hyökkäys aiheuttaisi valtavan shokin sekä taloudelle että tuotantoketjuille. En usko, että tällä vientikiellolla on vaikutusta Kiinan suunnitelmiin Taiwanin suhteen, Seymour sanoo.

Kiinan ja Taiwanin suhteet ovat kuitenkin heikentyneet voimakkaasti viime kesästä lähtien. Elokuussa Kiina ympäröi Taiwanin sotaharjoituksilla.

Ajatushautomo CNAS:in teknologia-asiantuntija Alexandra Seymour. Kuva: CNAS

Yhdysvallat on painottanut, etteivät mikrosirujen vientirajoitukset tarkoita kauppasuhteiden katkaisemista. Yhdysvaltain mukaan kyseessä on puhtaasti sotilaalliseen käyttöön soveltuvia hyödykkeitä koskeva kieltolista.

Samanlaisia listoja on laadittu läpi maailman sivun. Historiasta löytyy kuitenkin ajanjaksoja, jolloin taloudelliset intressit ovat voittaneet turvallisuushuolet.

Kun Iso-Britannia myi Rolls-Roycen suihkumoottorit Neuvostoliitolle, kansainvälisessä politiikassa elettiin epämääräisessä välitilassa. Maailmansotien ja kylmän sodan välissä oli hetki, jolloin uusi tasapaino oli vasta muotoutumassa. Korean sodan jälkeen vastaavia kauppoja tuskin olisi syntynyt.

Samalla tavalla nyt kansainvälisessä politiikassa eletään muutoksessa. Kylmän sodan jälkeinen aika näyttää tulevan päätökseen. Suurvaltojen suhtautuminen toisiinsa on muuttunut. Ikkuna markkinavetoiselle mikrosirupolitiikalle on sulkeutunut.

Lue myös:

Liberalismi ja sananvapaus ahtaalla – Kiina on tehnyt markkina-asemastaan aseen, joka osoittaa kohti länsimaisia arvoja

Yle Rec 20.10.2021: Miksi mikrosiruista on huutava pula?

Suosittelemme sinulle