Metsäyhtiöt tekivät viime vuonna erinomaisia tuloksia vuosineljännes toisensa perään. Nyt ne ovat ensimmäisten joukossa varaamassa kalentereihin muutosneuvotteluja, joissa sovitaan mahdollisista lomautuksista.
Stora Enso käy muutosneuvotteluja kartonkia valmistavilla tehtailla Oulussa, Varkaudessa, Heinolassa ja Inkeroisissa sekä Anjalan paperitehtaalla. Neuvottelujen piirissä on 1300 työntekijää.
Kartongin piti olla pelastus, joka korvaa hiipuvaa paperintuotantoa. Kartonki ei kuitenkaan näytä olevan suojassa talouden alamäeltä juuri sen paremmin kuin paperi.
UPM:llä muutosneuvotteluihin on kutsuttu 900 henkilöä Kouvolan, Lappeenrannan, Rauman ja Jämsänkosken paperitehtailla.
Kolmas jätti Metsä Group ei ole toistaiseksi kertonut muutosneuvotteluista.
Yhtiöiden tulokset kertovat menneestä menestyksestä. Tulosjulkistusten hehkutuksen keskellä toimitusjohtajat kuitenkin arvioivat yleensä tulevia näkymiä. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi lokakuussa epävarmuuden lisääntyvän. Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky mainitsi, että talouden hidastumisesta näkyy ensimmäisiä merkkejä, jotka voivat vaikuttaa yhtiöönkin.
Metsäteollisuus on aina ollut suhdanteille herkkä ala, jossa talouden käänne näkyy nopeasti molempiin suuntiin. Esimerkiksi konepajat pärjäävät laskukauden tulleen usein vielä pitkään vanhan tilauskannan varassa, mutta pääsevät toisaalta noususuhdanteen kyytiin myöhemmin.
Viime vuodesta tulee krapula
– Metsäteollisuudessa oli viime vuonna kuumin suhdanne miesmuistiin. Metsäteollisuus on perinteisesti etusyklinen toimiala, siihen nähden ei ole yllättävää, että heikkouden merkkiä alkaa näkyä, sillä Euroopan suhdanne on hapantunut jo jonkun aikaa, Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen sanoo.
Korkeasuhdanteen aikana metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä oli kovaa, mutta tarjonta kärsi myös useista häiriöistä muun muassa toimitusketjuissa. Sen takia asiakkaat todennäköisesti haalivat omiin varastoihinsa papereita, sahatavaraa ja aaltopahvin raaka-aineita. Kun kysyntä nyt heikkenee, asiakkaat käyttävät ensin omia varastojaan eivätkä hanki uutta.
– Nyt kun suhdanne heikkenee, tulee ensi alkuun vähän kuin krapula viime vuodesta, että meni vähän liian hyvin. Toimitettiin liikaa ja nyt tavaraa on asiakkailla varastossa. Samaan aika kysyntä heikkenee talouskasvun mukana, Viljakainen sanoo.
Metsäyhtiöt varautuvat lomautusmahdollisuuksilla rajoittamaan tuotantoa ja pitämään kannattavuuden hyvänä.
Aaltopahvin kartonkien kysyntä vähenee
Kartongista osa on Viljakaisen mukaan yhtä suhdanneherkkää kuin kuin paperi.
– Aaltopahvin raaka-aineissa suhdanne vaikuttaa kysyntään huomattavastikin.
Stora Enso tekee aaltopahvin pintakartonkia kraftlineria Varkaudessa ja Oulussa, Väliin tuleva aallotuskartonkia flutingia valmistetaan Heinolassa.
Aaltopahviin pakataan teollisuuden tuotteita sekä verkkokauppaostoksia.
Sen sijaan kuluttajapakkauskartongit kuten ruoka- ja lääkepakkaukset eivät heilahda suhdanteissa yhtä paljon. Stora Enson muutosneuvottelujen yhteydessä ei mainittu Imatran tehtaita, joissa tehdään suuri määrä kuluttajapakkauksia.
Inkeroisten tehtaalla tehdään taivekartonkia kuluttajapakkauksiin, mutta tehdas on varsin pieni.
Kartongin päämarkkina-aluetta on Eurooppa, jota taantuma nyt uhkaa.
Kartongin kysyntää kasvattaa muun muassa verkkokaupan kasvu. Välillä kartongista on ollut jopa pulaa. Uusia kartonkikoneita tulee Eurooppaan kuitenkin siinä määrin lisää, ettei Viljakaisen mukaan ylikapasiteetin uhkaakaan voi sulkea pois.
Myös sellun hinnassa suhdanteet tuntuvat yleensä nopeasti. Sellutehtaat pyritään kuitenkin pitämään käynnissä, sillä niiden tuotannon rajoittaminen olisi hankalaa. Tällä hetkellä sellutehtaat ovat myös tärkeitä sähköntuottajia.
Kovin syvää ja pitkällistä ei taantumasta odoteta. Kun talouden kuprusta selvitään, metsäteollisuuden näkymiä pidetään valoisina.
Kartongista tuli metsäteollisuuden tärkein vientituote ja pelastus