Hyppää sisältöön

Vesi tulvii poikkeuksellisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa: Helsinkiläisessä alikulkutunnelissa on puoli metriä vettä

Tulvia voidaan pitää Syken mukaan poikkeuksellisina. Tulvahuippu saavutetaan mahdollisesti tiistain aikana.

Helsingissä Lahdenväylän alikulkutunnelissa on puoli metriä vettä. Tunneli on lähellä Vantaanjokea, jonka pinta on nyt korkealla.
Simo Kymäläinen,
STT

Vedenpinnat ovat nousseet paikoin harvinaisen korkeisiin talvitulvalukemiin Etelä- ja Länsi-Suomessa, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).
Tulvia voidaan pitää Syken mukaan poikkeuksellisina. Vakavia tulvavahinkoja ei silti ole näköpiirissä, vaikka esimerkiksi teitä ja peltoja on jäänyt veden alle.

Tällä viikolla sää on 3–6 astetta lämpimämpää kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, Ylen meteorologi Elias Paakkanen kertoo. Sateiden ja lumen sulamisen takia vettä on tavallista enemmän.

Uudellamaalla useita kevyen liikenteen väyliä on jäänyt veden alle. Jutun alussa olevalta videolta näet, miten Lahdenväylän alikulkutunnelissa on puoli metriä vettä.
Tulvahuippu saavutetaan useimmilla alueilla lähipäivinä. Vesi nousee ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin jopa suurimman vuotuisen tulvan tasolle.

Lumi ja jää voivat estää veden virtaamisen.

– Jos vesi ei pääse normaalisti liikkumaan avouomia pitkin tai hulevesien pois johtaminen sadevesikaivojen kautta ei onnistu, niin saattaa tulla pieniä paikallisia tulvimisia ja pikkutiet katkeilla, Uudenmaan ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Kari Rantakokko kuvaa talven vaikutusta.

Tulvavahinkoja eri puolilla Etelä- ja Länsi-Suomea

Finnoon metroaseman ohi kulkeva Meritie on suljettu tulvan takia.
Espoossa sijaitsevan Finnoon metroaseman edessä vesi on tulvinut Meritielle. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Lieviä tulvavahinkoja on esimerkiksi Helsingissä, Sipoossa, Espoossa, Vihdissä ja Siuntiossa. Vettä on noussut muutamin paikoin tielle niin, että liikenne on jouduttu ohjaamaan toista kautta.

Tuusulan Haarajoella pelastuslaitos on avannut patoluukkuja veden noustua talon pihalle.

Siuntionjoen ja Loimijoen Maurialankosken vedenpinnat ovat nousseet korkeimmalle lukemille sitten kummankin alueen mittaushistorian. Vettä on noussut paikoin pelloille.

– Tilanne on vuodenaikaan nähden harvinainen. Loimijoella on seurattu virtaamaa vuodesta 1931 asti, ja nyt ollaan tammikuun lukemissa ennätystasolla, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

En postlåda står omgiven av vatten som svämmat över.
Vesi on noussut tielle je pelloille Billnäsissä Länsi-Uudellamaalla. Kuva: Minna Almark / Yle

Tammikuun virtaamaennätyksiä on syntynyt monin paikoin. Siuntionjoen pinta on noussut 18 cm korkeammalle kuin kertaakaan koko 1976 alkaneella havaintojaksolla.

Lapuanjoen Liinamaassa vesi on ylittänyt tulvarajan. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla virtaamien nousu on aiheuttanut paikoin myös jäiden liikkumista ja jäiden pakkaantumista suvantoihin. Vesi on noussut alavimmille pelloille. Kasvaneet virtaamat ovat haurastuttaneet jokijäitä pohjalaismaakunnissa ja jäät ovat vaarallisen ohuita.

Etelän suuremmat järvet, kuten Lohjanjärvi ja Hiidenvesi jatkavat nousuaan vielä viikonlopulle. Lohjanjärvi on nousemassa säännöstelyn ylärajan tuntumaan. Tuusulanjärven pinnan annetaan nousta säännöstelyrajan yläpuolelle, jotta vältetään alapuolisen Tuusulanjoen tulvavahingot.

Vesitalousasiantuntija Rantakokko arvioi, että tulvahuippu on Uudellamaalla käsillä mahdollisesti tiistaina.

– Tiistai-iltana tulevat sateet ovat todennäköisesti lunta tai räntää, niin ne eivät enää ehkä käännä tulvia nousuun. Järvien pinnat nousevat vielä muutaman päivän ennen kuin ne saavuttavat huiput, Rantakokko arvioi.

Suosittelemme sinulle