Hyppää sisältöön

”Menin aika nopeasti tajuttomaksi”

Luvattoman graffitin maalaaminen on rikos, mutta liikkuvatko myös heidän jahtaajansa harmaalla alueella?

Nöyryyttämistä, provosointia, kasvokuviin pakottamista, henkilötietojen kuvaamista ja seuraamista.

Ylen haastattelemat graffitimaalarit kertovat kyseenalaisista kohtaamisista järjestyksenvalvojien ja vartijoiden kanssa.

Väitteet ovat kovia eikä tapauksilla ole usein todistajia. Siksi tätä juttua varten on haastateltu kahdeksaa henkilöä. Osa kertoo joutuneensa tilanteisiin vain siksi, että he ”näyttivät maalareilta”.

Haastateltavat eivät esiinny omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Osa pelkää kostoa.

Sana sanaa vastaan

18-vuotias ”Eetu” kertoo menneensä tajuttomaksi voimankäyttötilanteessa loppuvuodesta 2021. Hän oli tuolloin vielä 16-vuotias.

Eetu maalasi luvatonta graffitia pieneen seinään junaradan lähistöllä Helsingissä. Mukana oli Eetun kaksi kaveria, jotka eivät maalanneet.

Kolmikko lähti juoksuun huomattuaan ensimmäisen vartiointiliike Avarnin auton.

Jonkin matkaa juostuaan Eetu kertoo huomanneensa, että pakeneminen oli turhaa. Autoja oli eri suunnissa ja yksi järjestyksenvalvojista juoksi kovaa vauhtia lähemmäs.

– Huusin hänelle, että ota vaan kiinni, en pistä vastaan.

Kahden metrin etäisyydeltä mies alkoi sumuttaa kaasusumuttimella, vei maahan ja meni selän päälle otteeseen, mikä ilmenee myös esitutkintapöytäkirjasta. Eetun mukaan mies kaatoi hänet potkaisemalla selkään.

Sinitakkinen hahmo selkä päin kuilun pohjalla, kuvattu ylhäältyä.Sinitakkinen hahmo selkä päin kuilun pohjalla, kuvattu ylhäältyä.Hahmo ylhäällä portaikossa, etualalla alhaalla graffitiseinää.Hahmo ylhäällä portaikossa, etualalla alhaalla graffitiseinää.

”Kaasusumutteen tyhjentäminen jatkui vielä, kun olin maassa. Mies repi hiuksistani, työnsi päätäni maahan ja lisäsi painetta päähän. Menin aika nopeasti tajuttomaksi.”

Kuva: Terhi Liimu / Yle

Heräämisen jälkeiset muistikuvat ovat hataria. Eetu kertoo, että repun ja taskujen tutkimisen lisäksi hänen takkinsa oli riisuttu.

Paikalla oli jo useampi järjestyksenvalvoja ja Eetu muistelee heidän vitsailleen jotain ”selfien ottamisesta”.

”Ne heittivät läppää ja silittivät päätäni. Sitten yksi kysyi ikääni. Kun kerroin olevani 16, ne säikähtivät.”

Poliisi aloitti esitutkinnan. Eetua epäiltiin graffitin eli vahingonteon ohella järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.

Yle on nähnyt esitutkintapöytäkirjan. Siinä järjestyksenvalvoja kertoo Eetun käyttäytyneen aggressiivisesti ja jatkaneen vastarintaa vielä maassa, mikä perusteli voimakeinot ja päällä olemisen.

Kyseinen järjestyksenvalvoja on yksi yhdeksästä Avarnin työntekijästä, joita poliisi epäilee vuonna 2022 tapahtuneista pahoinpitelyistä. Avarn on irtisanonut kyseiset henkilöt.

Poliisi lopetti myöhemmin esitutkinnan järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, koska piti tekoa vähäisenä ja huomioi Eetun nuoren iän. Myös karkuun juokseminen voidaan nähdä vastustamisena.

Graffitia koskeva esitutkinta keskeytettiin, koska poliisi ei löytänyt seinän omistajaa.

Eetulla on kuvia sumutteen ja asfaltin aiheuttamista jäljistä, mutta hän ei tehnyt rikosilmoitusta.

– Jäi sellainen tunne, ettei siihen kauheasti kannustettu. Nyt olen miettinyt asiaa uudelleen.

Eetun kaverit otettiin ensin kiinni, joten he eivät tapahtumia nähneet. Toinen kavereista kertoo, että hänet tuotiin myöhemmin lähemmäs odottamaan poliisien saapumista.

– Näin, että hän oli aika huonossa kunnossa. Järjestyksenvalvojat naureskelivat siinä.

Kaveri kertoo joutuneensa tuolloin järjestyksenvalvojien valokuvaamaksi.

– Minulle sanottiin kuvan olevan todiste siitä, ettei minulle ole tehty mitään pahaa.

”Otetaas vielä mugshot”

Neljä Ylen haastattelemaa henkilöä kertoo Avarnin työntekijän ottaneen heistä kasvokuvan tai kuvanneen heidän henkilöllisyystodistuksensa. Viidennellä haastateltavalla on vastaava kokemus 2000-luvun alusta, eli ennen Avarnin olemassaoloa.

Järjestyksenvalvojilla ja vartijoilla on oikeus ottaa ylös tapahtumailmoitusta varten toimenpiteen kohteena olevan henkilön tiedot, osoite ja henkilötunnus. Kasvokuvista laki ei sano mitään.

Osassa Ylen kuulemista tapauksissa kuvattua henkilöä ei ole edes epäilty rikoksesta tai otettu kiinni.

28-vuotias mies kertoo Avarnin partion pysäyttäneen hänet sillan luona, johon oli juuri ilmestynyt graffiti. Tuore maali haisi.

– Repussani ei ollut spraymaaleja, mutta takissani oli vanha maalitahra ja taskussa muutama tussi.

Miehen mukaan poliisi heitti hänet lopulta kotiin.

Veden valtaama kevyenliikenteen alikulkutunneli lähellä Vantaanjokea HelsingissäSpraymaalipurkkeja lumessa.Punaiset valot rautatiellä.

”Ennen lähtöä Avarnin kenttäpäällikkö sanoi, että otetaas vielä mugshot. Poliisi ei reagoinut mitenkään.”

28-vuotias mies, pysäytettiin tuoreen graffitimaalauksen luona vuonna 2021. Ei epäilty rikoksesta.

Kuva: Antti Kolppo / Yle

”Auton ikkuna avautui ja meille sanottiin: ´Hei pojat, otan kuvan todisteeksi siitä, ettemme tehneet teille mitään pahaa.”

Parikymppinen mies, käveli VR:n alueella. Ei maalannut graffitia, mutta taskussa oli tusseja. Ei epäilty rikoksesta.

Kuva: Terhi Liimu / Yle

”Avarnin työntekijä sanoi VR:n haluavan kuvan kaikista, jotka alueella liikkuvat. Sanoin, että emme ole VR:n alueella ja hän antoi henkkarini takaisin.”

”Mikko”, ei epäilty rikoksesta.

Kuva: Petteri Bülow / Yle

Moni haastateltavista uskoo, että graffitimaalareista pidetään ”laitonta henkilörekisteriä”, jonka avulla pyritään selvittämään, minkä niminen ja näköinen henkilö maalaa mitäkin sanaa.

Aihe ei ole uusi. Vuonna 2012 poliisi tutki väitteitä VR:n ja tuolloisen vartiointiyrityksen laittomasta rekisteristä, mutta todisteita ei löytynyt.

Avarn ja VR: Ei henkilörekisteriä

Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklénin mukaan yhtiön periaatteena on minimoida kerättävät henkilötiedot rekistereissä, joiden rekisterinpitäjänä Avarn toimii.

– Käytännössä tällöin puhutaan lakisääteisistä vartijan ja järjestyksenvalvojan tekemistä tapahtumailmoituksista, joihin tilanteen mukaan saatetaan kirjata henkilötietoja.

Sacklén myös painottaa, että Avarn on kieltänyt jo vuonna 2019 työntekijöiltään vartalokameroiden käyttämisen.

– Kielto koskee myös työntekijöiden itse hankkimia kameroita tai muita vastaavia laitteita.

VR:n turvallisuusjohtaja Toni Pelin sanoo, ettei VR:llä ole mitään rekisteriä graffitimaalareista, eikä VR ohjeista vartiointiliikkeitä pyytämään rata-alueella liikkuvia näyttämään henkilöllisyystodistuksia. Kuuntele lisää alta:

Parikymppinen mies kertoo ”tutun vartijapartion” härnänneen häntä kahdesti sen jälkeen, kun partio oli ottanut hänet kiinni graffitista ja ottanut kasvokuvan.

Miina Sillanpää katu.

”Vartija huikkasi autosta 'mitä kuuluu' ja härnäsi siinä hetken. Menin kiertoreittiä kotiin siltä varalta, että he seuraisivat.”

Parikymppinen mies. Oli jäänyt aiemmin kiinni graffitista kyseiselle partiolle. Vuosi 2021.

Kuva: Matti Myller / Yle

Miina Sillanpää katu.

”Myöhemmin syksyllä sama partio ajoi ohi, kun pyöräilin. Vartija otti kuumottavan katsekontaktin, teki u-käännöksen ja seurasi puistoon.”

Ei mitään uutta

Vanhempien haastateltavien mukaan ylilyöntien juuret juontavat vuoteen 1998, jolloin Helsingin kaupunki halusi kitkeä graffitiin ja tussilla kirjoitettuihin ”tägeihin” Stop Töhryille -kampanjalla. Kumppaniksi kaupunki otti vartiointiliike FPS:n.

41-vuotiaan graffitimaalarin mukaan vartiointiala sai tuolloin liikaa vapauksia ja valtaa.

– Mutta kyllä niitä myös kuumotettiin maalarien puolelta, jotkut maalarit antoivat takaisin samalla mitalla.

Myös Avarnin juuret juontavat yritysostojen kautta noihin aikoihin. FPS:n pohjalta syntyi vartiointiliike Otso, joka sittemmin sulautui Turvatiimiin. Se taas fuusioitui osaksi uutta pohjoismaista Avarnia vuonna 2016.

Vartiointiliikkeiden edunvalvontajärjestö SVLL:n puheenjohtaja Jarmo Mikkonen sanoo, ettei liitolla ole tietoja aiempien tai nykyisten jäsenyritysten toiminnoista graffitien torjuntaan liittyen.

– Oletan että kyseistä toimintaa on tehty toimeksiannosta asiakkaiden lukuun.

Mitä tulee henkilötietojen käsittelyyn, sitä on Mikkosen mukaan arvioitava aina senhetkisen sääntelyn mukaan. Tällä hetkellä sääntely tulee EU:n tietosuoja-asetuksesta ja yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevasta laista.

Tagi bussipysäkillä

”Neljä siviiliasuista vartijaa kävi kimppuuni, kun tulin baarista kotiin vuonna 2005. Luulin, että minut ryöstetään, joten panin vastaan.”

41-vuotias graffitimaalari. FPS:n vartijat näkivät kävelemässä tussin kanssa. Syyte järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.

Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Spraymaalipurkin suutin kädessä.

”2000-luvun alussa oli ihan peruskauraa, jos vartiointifirman auto odotti kotiovella, tiesi nimeltä ja varjosti. Nyt meno on taas raaistunut viime vuosina.”

”Mikko”

Kuva: Terhi Liimu / Yle

”Kumma juttu”

Haastateltavien kertomuksista piirtyy kuva, jossa poliisi on asiallinen mutta passiivinen, eikä hanakasti puutu ylilyönteihin.

Yleensä graffitimaalarin ottavat kiinni juuri vartijat tai järjestyksenvalvojat, jotka sitten raportoivat tapahtumista poliisille. Kiinnioton tekijä voi olla saman jutun todistaja. Näin oli 16-vuotiaan Eetun tapauksessa.

Myös 37-vuotiaan ”Villen” tapaus vaikuttaa erkoiselta – järjestyksenvalvojien ja Villen näkökulmasta.

Ville kertoo ”sotkeneensa tussilla” kaiteeseen juna-asemalla loppuvuodesta 2021. Alikulkutunnelissa odottivat Villen mukaan Avarnin järjestyksenvalvojat.

Alkuun kaikki sujui hyvin ja Ville sanoo istuneensa kivelle odottamaan poliiseja. Sitten yksi järjestyksenvalvojista alkoi hänen mukaansa provosoida.

– Hän sanoi, mennäänkö katsomaan tuonne, missä ei ole valvontakameroita. Vastasin, etten lähde muilutettavaksi.

Villelle vaaditaan 25–35 päiväsakkoa järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.

Yle on nähnyt haastehakemuksen. Sen perusteella järjestyksenvalvojat kertoivat Villen uhkailleen väkivallalla, minkä vuoksi hänet piti raudoittaa ja viedä maahan. Villen mukaan mitään maahanvientiä ei tapahtunut, vain liukastelua jäisessä maassa.

Graffitista on todisteena valvontakamerakuvaa, mutta järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta valvontakameratodisteita ei ole.

– Kumma juttu, Ville toteaa.

Kaksi haastateltavaa kertoo tehneensä tutkintapyynnön vartijoiden toimista 2000-luvulla, tuloksetta.

Nelikymppinen ”Mikko” kertoo tehneensä näin tapauksessa, jossa häntä itseään kuulusteltiin järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.

– Poliisi sai minut sille kannalle, että jätetään tutkimatta ja luovutaan molemmista. Myöhemmin tajusin, että minulla oli varmaankin hyvä keissi. Valvontakamerat ja kaikki todisteena.

Katso alla olevalta videolta uutinen Stop töhryille -projektin päättymisestä vuodelta 2008.

Vartijoiden vallankäyttö osuu taiteilijoihin

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 25.1. klo 23:een asti.