Kipsi näyttää rajoittavan erinomaisesti ravinteiden valumista pelloilta salaojiin ja vesistöihin.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen luotsaama KIPSI-hanke laajeni viime kesänä myös Satakuntaan. Kokemäen Kauvatsalta on nyt saatu lupaavia tutkimustuloksia. Pintavesien lisäksi testattiin ensimmäistä kertaa salaojien vesi.
– Kipsattujen peltolohkojen salaojavedet ovat olleet kristallinkirkkaita jo syksyn ensimmäisen näytteenoton aikana. Kipsin vaikutus näkyy maaperässä siis hyvin nopeasti, kertoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Sen sijaan viereisen lohkon, jota ei käsitelty kipsillä, vesinäytteet olivat sameita ja ne sisälsivät selvästi enemmän ravinteita.
Vesistöjä rehevöittävät ravinteet, kuten fosfori, voivat kulkeutua pelloilta hyvin pitkiä matkoja salaojien kautta jokiin ja lopulta Itämereen. Pellolle levitetty kipsi sitoo maa-ainesta ja pidättää ravinteita pellolla.
Samalla esimerkiksi uimavedet pysyvät kirkkaampina.
– Sinilevähän on se mikä kaikista selvimmin näkyy. Mökkiläiset ja uimarit sen huomaavat ensimmäisenä, jos on ollut lämmin ja sateinen kesä.
Kipsikäsittely on nopea vaihtoehto
Lounais-Suomessa vedet ovat Willnerin mukaan savisameita, eli maa-ainesta valuu eroosion mukana vesistöön. Kipsin ansiosta jokien valo-olosuhteet paranevat ja näkyvyys vedessä paranee.
Peltojen kipsikäsittely on ely-keskuksen erityisasiantuntijan mukaan hyvä ja nopea vaihtoehto muiden vesiensuojelutoimien lisäksi. Tavoitteena on käyttää kipsiä tulevaisuudessa muiden keinojen tukena.
– Kipsi ei itsessään ole mikään ihmelääke, joka poistaisi kaikki ongelmat, mutta se on hyvä keino saada nopeita tuloksia. Se antaa lisäaikaa esimerkiksi tulvatasanteiden tai kosteikkojen rakentamiselle, jotka puolestaan tuovat pitkäaikaisen ja tehokkaan avun vesistöjen puhdistamiselle, Mats Willner toteaa.
Ely-keskuksen tavoitteena on saada 100 000 hehtaaria peltoja kipsattua ympäri Suomen rannikkoalueiden.
