Hyppää sisältöön

Suomea ei enää mainittu: harva ulkomainen turisti suunnittelee matkaa Suomeen – miksi emme enää kiinnosta?

Sata ulkomaista matkanjärjestäjää vierailee parhaillaan Suomessa miettien, miten ulkomaiset turistit saataisiin palaamaan. Suomeen suuntautuva matkailu on elpynyt hitaammin kuin muualla Euroopassa.

Ihmisiä Elielinaukiolla Helsingissä viime kesänä. Kuva: Aalto Puutio / Yle
Jari Tanskanen

Matkailu on lähtenyt elpymään Pohjoismaissa, mutta Suomessa selvästi muita maita hitaammin. Syynä ei ole yksistään kiinalaisten ja venäläisten turistien puuttuminen. He puuttuvat myös muista Pohjoismaista.

Tanskassa yöpyi viime vuonna turisteja jo enemmän, kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Muissa Pohjoismaissa yöpymisten määrä on edelleen alhaisempi kuin ennen koronapandemiaa. Suomessa matkailun palautuminen on ollut hitainta, vaikka Lapissa on meneillään ennätyssesonki.

Mihin loppui eteläisen Suomen matkailubuumi?

Kuulostaa ehkä yllättävältä, mutta Suomi tunnetaan lomakohteena huonosti jopa Euroopassa.

– Meidän kohdemarkkinoilla kohderyhmästä vain 20 prosenttia vastanneista ilmoittaa tietävänsä jotain Suomessa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa tunnettavuus on vain kymmenen prosenttia, sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari.

Saksa on Euroopan suurin matkailumarkina, ja siksi saksalaisperheiden lomasuunnitelmilla on suuri merkitys Suomen matkailutuloon.

Kovasta maakohtaisesta kilpailusta kertoo Business Finlandin saksalaisella Reiseanalysenillä teettämä selvitys (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan Suomi ei ole edes 25 suosituimman matkakohteen joukossa, kun saksalaisperhe valitsee lomakohdetta. Jos lomakohde pitäisi valita Pohjoismaista, Suomi olisi listalla viimeisenä.

– Suomesta tunnetaan huonosti pehmeitä asioita, jotka ruokkivat matkailua, jatkaa Hietasaari.

Esimerkiksi Suomen kulttuuritarjonnasta tiedetään Euroopassa vähän, samoin matkailukohteista, jotka kiinnostavat myös kotimaisia turisteja.

Avantouinti Saimaassa on keskieurooppalaisille matkailijoille jännittävä kokemus. Juhana Jämsen ja Auli Sipola nousemassa avannosta Joensuussa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Matkailu- ja Ravintopalvelut MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että Tanska on onnistunut vakuuttamaan saksalaisturisteja erinomaisena ruokamatkailukohteena. Siksi Saimaan alueen nimeäminen Euroopan ruokapääkaupungiksi tuo kaivattua julkisuutta, ja kenties myös matkailijoita.

Lappi tekee matkailijamäärässä poikkeuksen, koska se on panostanut hyvin kansainväliseen markkinointiin kohdemarkkinoilla, ja alueelle on suoria lentoyhteyksiä Keski-Euroopasta.

Suomessa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä on jäljessä 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Norjassa ero on -14 prosenttia, Ruotsissa -13 prosenttia ja Islannissa -9 prosenttia. Mukana ovat hotelleissa, hostelleissa, lomakylissä ja leirintäalueilla tapahtuneet yöpymiset. Islannissa lasketaan vain hotelliyöpymiset.

Miljardien matkailutulon menetys

Koronapandemian aikaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa uskottiin vahvasti lähimatkailun voimistuvan, kun matkustusrajoitukset poistuvat. Suomalaisten toiveet kohdistuivat erityisesti matkailun tärkeimpiin Euroopan kohdemarkkinoihin Saksaan, Espanjaan, Italiaan, Alankomaihin ja Britanniaan.

Pohjoismaista lähimatkailun tavoitteet toteutuivat lähinnä Tanskassa, jonne erityisesti saksalaisturistit ovat palanneet.

Koronapandemian aikaan Suomi menetti Visit Finlandin arvion mukaan 12 miljardin euron matkailutulon, josta kansainvälisen matkailun menetykset ovat kahdeksan miljardia. Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2,7 prosenttia.

– Meidän olisi mahdollista kasvattaa matkailutuloa jopa miljardilla eurolla joka vuosi, jos pääsisimme samaan tasoon muiden Pohjoismaiden kanssa, sanoo Kristiina Hietasaari.

Se edellyttäisi tunnettavuuden merkittävää lisäämistä, käytännössä siis panostuksia matkailun markkinointiin, ja Suomalaisten matkailukohteiden parempaa tuotteistamista ulkomaisille turisteille.

Helsinki-Vantaan kautta matkusti vuonna 2022 noin 12,8 miljoonaa henkilöä. Eniten matkustajia tuli Saksasta, Espanjasta, Ruotsista ja Ranskasta. Kuva: Jari Kärkkäinen/ Yle

Sata matkanjärjestäjää etsii kohteita Suomesta

Noin sata perinteisen matkatoimistojen ja online-matkatoimistojen ostajaa on saapunut Suomeen osallistuakseen Matkamessujen oheistapahtumana järjestettävään matkailualan ostotapahtumaan, joissa matkojen tukkuostajat ja myyjät kohtaavat.

Tapahtumaa ennen matkanjärjestäjiä on kierrätetty eri puolilla Suomea tutustumassa mahdollisiin matkakohteisiin.

Saksankielisestä Euroopasta matkailijoita tuovat Suomeen ensi kesänä alkavat charter-lennot, joiden määränpäänä ovat Lappi ja Saimaa. Lentoja rahoitetaan muun muassa Itä-Suomelle myönnetystä kahden miljoonan euron tukipaketista.

– Matkanjärjestäjälle on iso riski avata tilauslentosarja johonkin tuntemattomaan paikkaan Suomessa, ja tätä riskiä jaetaan järjestelyillä, johon osallistuvat myös kyseinen alue sekä Visit Finland, sanoo Hietasaari.

Suosittelemme sinulle