TŠERKASY
”In the Spirit of the Winter War from Finland” eli käännettynä ”Suomesta, talvisodan hengessä”.
Näin lukee 155 millimetrin sirpalekranaatissa, jonka ukrainalaiset sotilaat laukaisivat itärintamalla tammikuussa kohti venäläisten asemia. Suomalainen tilaaja maksoi tästä 200 dollaria eli runsaat 180 euroa.
Viestin välittäjänä toimi ukrainalainen Sign my rocket-hanke, joka kerää toiminnallaan rahaa maan armeijalle. Käytännössä kuka tahansa voi ostaa hankkeen nettisivuilta palvelun, jossa ostajan haluama viesti kirjataan ukrainalaissotilaiden käyttämiin ammuksiin.
Ammusviestejä ovat ostaneet ihmiset eri puolilta maailmaa. Suomalaiset erottuvat joukosta silmiinpistävällä tavalla, kertoo hankkeen vetäjä.
– Suomalaiset ovat miltei ainoita lahjoittajia, joilta tulee kostoviestejä, kertoo koordinaattori Anton Sokolenko Ylelle.
Yle vieraili hankkeen toimistolla Tšerkasyn kaupungissa Keski-Ukrainassa ja kävi läpi Sign my rocket-nettipalveluun lähetettyjä viestejä.
Niistä erottuu selvästi yksittäisenä joukkona viestit, joissa viitataan Suomen käymiin sotiin Neuvostoliittoa vastaan toisen maailmansodan aikana.
Tässä jutussa Yle julkaisee muutamia esimerkkejä ammusviesteistä.
Esimerkiksi alla oleva kuva viittaa suoraan talvisotaan. Viesti kuuluu vapaasti suomennettuna:
”Emme koskaan unohda (vuotta) 1939”.
Monissa Ylen näkemissä kuvissa on mainittu tarkka päivämäärä ja paikkakunta.
Alla olevaan kuvaan on kirjattu päivämäärä 20.1.1940 ja paikkakunnaksi Tampere. Viesti viittaa todennäköisesti kaupungin suurpommitukseen, jolloin Neuvostoliiton 32 konetta pommittivat (siirryt toiseen palveluun) Pispalan, Petsamon ja Finlaysonin alueita kaupungissa.
Seuraava kuva mainitsee puolestaan Sodankylässä sijaitsevan Lokan ja päivämäärän 14. heinäkuuta 1944. Tuolloin venäläinen partisaaniosasto hyökkäsi kylään ja surmasi 21 siviiliä, joista 20 oli naisia ja lapsia.
Kyseessä oli tuhoisin siviileihin kohdistunut partisaanien isku jatkosodan aikana.
Osassa viestejä käsitellään myös Suomen alueluovutuksia Neuvostoliitolle.
Seuraavassa kuvassa on maininta Laatokan järven pohjoispuolella sijaitsevasta Sortavalasta. Suomi joutui luovuttamaan kaupungin Neuvostoliitolle ensin talvisodan jälkeen ja myöhemmin jatkosodan päättäneessä Moskovan välirauhassa vuonna 1944 osana luovutettua Karjalaa.
Useisiin viesteihin on kirjattu myös suomalaisten ihmisten nimiä ja talvi- tai jatkosodan päivämääriä. Viestit viittaavat todennäköisesti sodassa kaatuneen henkilön kuolinpäivään.
Kuvassa nimi on sumennettu yksityistietojen suojelemiseksi.
Useimmat suomalaisten lähettämistä viesteistä ovat suomen kielellä, muuta englanninkielisiäkin on paljon.
Muutamissa suomalaisten viesteissä näkyy myös lainauksia Reino Palmrothin sanoittamasta sotien aikaisesta hengennostatuslaulusta Silmien välliin. Joissakin on laulusta suora lainaus, toisissa laulun sanoja on mukailtu.
”Silmien välliin ryssää, kyllä se siihen tyssää”
”Silmien välliin, T: Mannerheim”.
Talvi- ja jatkosotaan liittyvien viestien lisäksi suomenkieliset viestit ottavat kantaa turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen tai toivottavat terveisiä Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Osassa viestejä käytetään myös ryssä-sanaa ja kirosanoja.
Ylen näkemien viestien perusteella suomalaiset käyttävät viesteissään kovempaa kieltä kuin muiden maiden kansalaiset. Tämän vahvistaa myös Sign my rocket-hankkeen koordinaattori Anton Sokolenko.
– Muualta tulee lähinnä henkilökohtaisia terveisiä tai jotain vitsikästä.
Tuleeko sitten samantyylisiä viestejä muista maista, jotka kärsivät Neuvostoliiton toimista toisen maailmansodan tai kylmän sodan aikana?
– Ei. Esimerkiksi Baltian maista tulee muutenkin määrällisesti suhteellisen vähän lahjoituksia, Sokolenko vastaa.
Sign my rocket -hanke kuuluu tšerkasylaisen Ukrainan armeijan tukijärjestön toimintaan. Järjestö perustettiin alun perin jo vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja aloitti sotatoimet maan itäosassa.
Nettisivut ammusviestien ostamiseksi avautuivat viime keväänä.
Suomesta tilauksia on tullut Sokolenkon mukaan tammikuun alkuun mennessä 600–700 kappaletta. Suomalaisten viesteistä on kertynyt hankkeelle yhteensä noin 140 000 euroa.
Suomalaisten lahjoituksissa oli kaksi piikkiä, kertoo Sokolenko. Ensimmäinen tuli lokakuussa, kun hankkeesta kertoi viestipalvelu Twitterissä keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.
Toinen piikki oli vuodenvaihteessa, kun kirjailija Sofi Oksanen ja perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho postasivat tilaamansa kirjoitukset.
Nyt Suomi on lahjoitusten määrässä tukevasti kakkossijalla Yhdysvaltojen jälkeen.
”Eettiset kysymykset eivät kiinnosta”
Kerätyillä lahjoitusvaroilla tukijärjestö kertoo hankkineensa muun muassa ajoneuvoja, tähtäimiä, lämpökameroita ja radiopuhelimia armeijan käyttöön.
Ylen vierailupäivänä järjestön tiloihin oli juuri saapunut kolmisenkymmentä tiedusteludroonia, jotka menevät itärintamalle.
Sokolenko kertoo törmänneensä palautteeseen tai mediakirjoituksiin, joissa hanketta syytetään moraalittomuudesta. Hän on myös tietoinen vuodenvaihteessa Suomessa nousseesta kohusta.
Kriittistä keskustelua käytiin sen jälkeen, kun Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen arvosteli (siirryt toiseen palveluun) tunnettujen suomalaisten päätöstä lähettää kranaattiterveiset venäläissotilaille.
– Eettisyydestä voin sanoa sen verran, etten oikein välitä. Jos rahat tulevat ja jos pystymme hankkimaan niillä tarpeita sotilaille, eettiset kysymykset eivät kiinnosta minua.
Sokolenko sanoo haluavansa muistuttaa kriitikkoja siitä, että Ukraina puolustautuu Venäjän rajua hyökkäystä vastaan. Moraaliset pohdinnat hän jättäisi lahjoittajille.
– He [tilaajat] tietävät hyvin, että heidän signeeraamansa aseet tappavat ihmisiä. Varsinkin kun tilataan kirjoitus Excaliburiin, jonka osumatarkkuus on neljä metriä.
Suurin osa negatiivisista palautteista tulee Sokolenkon mukaan kuitenkin Venäjä-mielisiltä käyttäjiltä.
– Tosin muutaman kerran olen saanut kyselyjä Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Ihmiset tiedustelivat, kuinka voi lähettää rahaa niin, ettei kotimaassa pystyttäisi jäljittämään lahjoitusta. Ratkaisuna on kryptovaluutta, Sokolenko hymähtää.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 30. tammikuuta kello 23 asti.
Korjattu 29.1.2023 kello 17.43: Muutettu sana ”ohjus” sanaksi ”ammus” otsikossa.
