Hyppää sisältöön

Kunta luisui ”harmaalle vyöhykkeelle” haaliessaan uusia asukkaita – Hattula kiertää kaavamääräyksiä poikkeuksellisella tavalla

Hattula hyväksyi viime vuonna 35 rakentamisen poikkeuslupahakemusta ja suunnittelutarveratkaisua. Määrä on poikkeuksellisen suuri. Hakemusten valmistelusta kunta maksaa ulkopuoliselle konsultille.

Hattula haluaa kasvaa. Kunta on suhtautunut myötämielisesti vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakituisiksi asunnoiksi. Viime vuonna kunta salli kymmenelle mökille pysyvän asumiskäytön. Arkistokuvan puhelinnumero ei ole enää käytössä. Kuva: Timo Leponiemi / Yle
Timo Leponiemi

Asiantuntijat kritisoivat kantahämäläisen Hattulan poikkeuksellista suhtautumista rakentamiseen.

Hattulan kunnanhallitus hyväksyi viime vuonna 35 poikkeamislupaa ja suunnittelutarveratkaisua, joilla voidaan antaa rakentamislupia kaavamääräyksistä huolimatta. Kunta salli muun muassa kymmenen vapaa-ajan asunnon muuttamisen pysyväksi asunnoksi.

Hattulassa myönnettyjen poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen yhteismäärä oli viime vuonna kolminkertainen verrattuna Hämeenlinnan toiseen naapurikuntaan Janakkalaan.

Hämeenlinnassa poikkeuksia myönnettiin vuosina 2014–2022 keskimäärin yhtä paljon kuin Hattulassa viime vuonna. Pinta-alaltaan Hämeenlinna on viisinkertainen Hattulaan verrattuna.

Hattulan vt. kunnanjohtaja Pekka Järvi ei pidä kunnan tapaa käsitellä poikkeuslupia ongelmallisena. Kuva: Ville Välimäki / Yle

– Lähes 10 uutta asuinrakennusta ja yli 20 lomarakennusta, joista suuri osa koskee niiden muuttamista pysyviksi asunnoiksi. Kasvuvauhti on ollut huimaa, kun vielä vuonna 2021 myönnettiin kyseisiä lupia yhteensä vain neljä kappaletta, vt. kunnanjohtaja Pekka Järvi kertoo hattulaan.fi -verkkojulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Järvi perustelee vapaamielistä linjaa kunnan strategialla ja asuntopoliittisella ohjelmalla, johon sisältyy muun muassa kylien elinvoimaisuuden kehittäminen ja uusien asukkaiden saaminen kuntaan. Järven mukaan Hattula aikoo noudattaa samaa linjaa vastaisuudessakin.

Sinnikkyys palkittiin

Esimerkiksi viime syksynä Hattulan kunnanhallitus hyväksyi kaksi poikkeamislupaa, jotka kumpikin sallivat lähellä rantaa olevan rakennuksen jäädä entiselleen, vaikka rantaosayleiskaavan perusteella niitä olisi uudisrakentamisen vuoksi pitänyt pienentää.

Kummassakin tapauksessa luvan hakija oli tyytymätön rakennusvalvonnan alkuperäiseen päätökseen. Toisessa näistä tapauksista luvan hakija jopa kanteli rakennustarkastajasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies ei tutkinut kantelua, vaan viittasi aluehallintoviraston ratkaisuun, jossa todettiin, ettei Hattulan kunta ollut menetellyt lainvastaisesti.

Tänä syksynä molemmat hakijat saivat lopulta tahtonsa läpi, kun kunnanhallitus hyväksyi poikkeamislupahakemuksen. Vanhat rakennukset saavat jäädä ennalleen.

Vaarana ei-toivottu kehitys

Arkkitehti Rauno Penttinen Hämeen ely-keskuksesta korostaa, että alueiden rakentamista tulee aina tarkastella kokonaisuutena ja poikkeamislupaa käyttää vain poikkeustapauksissa, ei suunnitteluvälineenä.

– Poikkeamislupaan tulee aina olla erityinen maankäyttöön liittyvä syy ja perustelu. Poikkeamislupien sijaan asiat tulisi ratkaista kaavoituksen keinoin.

Ely-keskus valitti Pälkäneentien varteen sallitun saunan poikkeamisluvasta. Sauna halutaan rakentaa lähelle Mierolan siltaa. Hattulan kunnanhalltus käsittelee maanantaina hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa. Kuva: YLE / Harri Oksanen

Ely-keskus valitti hallinto-oikeuteen Hattulan kunnanhallituksen marraskuisesta päätöksestä, jossa se salli pienen saunan rakentamisen Pälkäneentien varteen, vaikka paikalla ei ole lainkaan rakennusoikeutta. Vt. kunnanjohtaja esittää maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että valitus tulee lakiin perustumattomana hylätä.

Penttinen toteaa, että Hattulassa mennään koko ajan ”harmaalla vyöhykkeellä”.

– Kuntien päätösten seuranta kuuluu elyn tehtäviin, ja Hattulan kohdalla on syytä erityiseen valppauteen, toteaa Penttinen.

Penttinen pitää Hattulassa tapahtuvaa kehitystä ei-toivottuna varsinkin, jos se johtaa siihen, että loma-asuntoalue muuttuu suunnittelemattomasti vakituisen asumisen alueeksi. Näin voi käydä, jos yhdelle annetaan lupa pysyvään asumiseen, koska tasapuolisuuden vuoksi se on sallittava muillekin.

Valmistelusta maksettu ”aika paljon”

Hattula on teettänyt merkittävän osan viime vuoden poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelusta maarianhaminalaisella arkkitehtitoimistolla. Kunta ryhtyi käyttämään arkkitehtitoimistoa viime keväänä.

Järvi perustelee ratkaisua kunnan omien resurssien niukkuudella. Viime vuoden aikana kunnanhallitus hyväksyi 30 hakemusta, jotka oli valmistellut ulkopuolinen konsultti.

Kunnanjohtaja Järvi kertoo Ylelle, että konsultin työ on maksanut kunnalle ”useampia tuhansia euroja”.

Ylen haltuunsa saamien laskutustietojen mukaan Hattula on maksanut arkkitehdille 56 675 euroa eli keskimäärin lähes 1 900 euroa hakemusta kohden.

Järvi myöntää, että summa on ”aika paljon”.

Kulut kuntalaisten pussista

Kun Hattulan kunta perii hakijalta poikkeuslupien käsittelystä 495 euroa, jokaista päätettyä lupaa kohden Hattula on käyttänyt muiden kuntalaisten maksamia verorahoja noin 1 400 euroa eli yhteensä lähes 42 000 euroa.

Arkkitehdin käytön lisäksi kunnalle kuluja on aiheutunut oman työvoiman käytöstä, kun lupiin liittyviä tietoja on toimitettu valmistelijalle ja päätösesityksiä on valmisteltu kunnanhallitukselle.

Vt. kunnanjohtaja Pekka Järvi ei pidä kyseenalaisena, että kunnan veronmaksajat rahoittavat muiden lupahakemusten valmistelua.

– En ajattele asiaa tuolla tavalla. Jos nämä mökkiläiset muuttavat asumaan Hattulaan, he maksavat tänne omaa tuloveroaan, visioi Järvi tulevaa mahdollisuutta.

Virkavastuu hämärtyy

Kaavoitus- ja rakentamisoikeuteen erikoistunut talousoikeuden professori Ari Ekroos Aalto-yliopistosta hämmästelee Hattulan toimintatapaa. Hän pitää kyseenalaisena, että suoraviivaisesti luvan myöntämiseen johtavan valmistelutyön tekee konsultti eikä kunnan viranhaltija.

– Päättävälle toimielimelle esityksen tekevä on luonnollisesti vastuussa omasta esityksestään. Tällä henkilöllä tulee myös olla riittävä asiantuntemus, huomauttaa Ekroos.

Ekroos on kiinnittänyt jo aiemmin huomiota siihen, että Hattulan päätöksissä on mahdollisesti jätetty emätilatarkastelut tekemättä. Emätilatarkastelulla varmistetaan rantarakentamisessa rakennuspaikkojen tasapuolinen jakautuminen maanomistajien kesken.

Ekroos pitää tärkeänä myös sitä, että vapaa-ajan asuntojen muuttamisessa pysyviksi asunnoiksi pidetään kiinni vakituisen asunnon asumisvaatimuksista.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 22.1.2023 klo 23:een asti.

Suosittelemme sinulle