Hyppää sisältöön

Lähijunaliikenne Vaasan ja Seinäjoen välille tulee liian kalliiksi, kertoo tuore raportti – matkustajia liian vähän ja välimatkat liian pitkiä

Lähijunaliikenteen kehittäminen tulisi turhan kalliiksi. Lisäksi matkustamista olisi subventoitava peräti 96 prosenttisesti vuositasolla. Vaihtoehtona on kaukojunaliikenteen kehittäminen.

Stop-merkki rautatien tasoristeyksen kohdalla.
Kuva: Hanna Othman / Yle
Sebu Björklund

Lähijunaliikenteen lisääminen Vaasan ja Seinäjoen väliselle rataosuudelle ei ole kannattavaa. Tämä käy ilmi Traficomin teettämästä tuoreesta selvityksestä, jossa tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen potentiaalia 13 eri yhteysvälillä.

Vaasa-Seinäjoki oli yksi selvityksen kustannustehottomimmista. Sen subventioaste eli tarve hinnan laskemiseksi tukien avulla olisi todennäköisesti peräti 96. Käytännössä kustannustehottomuus johtuu siitä, että yhteysvälillä on verrattain vähän joukkoliikennettä tukevaa toimintaa tai asutusta. Lisäksi välimatkat ovat pitkiä.

Kustannustehokkuutta heikentää myös se, että lähijunaliikennettä ei voi liittää osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Traficomin selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) pysähdyspaikkoina ovat Vaasan satama, Onkilahti, Vaasan asema, Laihia, Tervajoki, Isokyrö, Ylistaro ja Seinäjoki. Näistä nykyisin Vaasan asemalla, Tervajoella ja Seinäjoella on matkustajaliikennettä.

Kartta lähiliikenneratasuunnitelmista, jossa näkyy eri osuuksien subventioasteet.
Vaasa-Seinäjoki välin todennäköisempi subventioaste on 96. Kuva: Traficom

Edellyttäisi 3,7 miljoonan vuosittaista tukea

Kaksoisraidetta lähiliikenne ei selvityksen mukaan edellyttäisi. Ajoaika päätepysäkkien välillä on 62 minuuttia, joten tunnin vuorovälillä yhteysvälillä voisi liikennöidä kolmella junayksiköllä.

Selvityksessä arvioidaan, että lähijunaliikenteen kehittämiseksi välttämättömien infrastruktuuritoimenpiteiden – kuten laiturien, sähköistyksen ja tasovaihtoraiteden rakentamisen – kustannukset nousisivat vajaaseen kahdeksaan miljoonaan. Lisäksi liikennöintikustannusarvio vuositasolla on 2-4 miljoonan euron väliltä.

Matkustajamäärän arvioidaan pienimmillään jäävän 55 000 matkustajaan vuodessa, jolloin lipputuloja kertyisi 160 000 euroa. Tukien tarve vuositasolla olisi arviolta noin 3,7 miljoonaa euroa.

Vaihtoehdoksi lähiliikenteen kehittämiselle selvityksessä ehdotetaan junaliikenteen kehittämistä nykyisen kaukojunaliikenteen tarjonnan pohjalta. Toisaalta myös kaukoliikenteen voisi korvata nopealla lähijunaliikenteellä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaama selvitys on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpidettä ja jatkotyö Väyläviraston aikaisemmille selvityksille. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy.

Suosittelemme sinulle