Hyppää sisältöön

Miten käy opettajien ja hoitajien muita suuremmille palkankorotuksille? Teollisuuden palkankorotusten venyminen uhkaa aiheuttaa erikoisen tilanteen

Kuntatyönantajien Markku Jalosen mukaan nyt realisoituu pahimmalla mahdollisella tavalla se, että teknologiateollisuus sopi palkankorotuksista vain vuodeksi ja jätti toisen vuoden auki.

Kunta-alan työntekijät osoittivat mieltä Helsingissä toukokuun alussa 2022. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Antti Pilke

Teollisuuden palkankorotusten venyminen uhkaa johtaa erikoiseen tilanteeseen, sillä kunta-alan palkankorotustason pitäisi noudattaa teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden sekä kuorma-autoalan palkankorotusten linjaa.

Kunta-alalle syntyi viime kesänä satoja tuhansia työntekijöitä koskeva historiallinen sopimus, jonka perusteella esimerkiksi opettajien ja hoitajien palkat nousevat nopeammin kuin teollisuudessa.

Kysymyksiä aiheuttaa se, että työntekijöiden palkankorotuksia laskettaessa olisi määrä ottaa huomioon vienti- ja kuljetusalan palkkaratkaisut, jotka ovat tiedossa 1. helmikuuta. Kesän sopimuksen mukaan puuttuvat neuvotteluratkaisut jätetään laskennan ulkopuolelle.

Helmikuun alkuun on kaksi viikkoa, ja sopua teollisuuden palkankorotuksista ei ole.

Teollisuustyöntekijät ja kuljetusala vaativat tuntuvia palkankorotuksia, koska hintojen laukkaamisen takia palkalla saa entistä vähemmän. Vaatimuksia ryydittääkseen Teollisuusliitto on uhannut lakoilla, ja kiistan osapuolet ovat kertoneet olevansa kaukana toisistaan.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo, että KT ja pääsopijajärjestöt tarkastelevat tilannetta helmikuussa. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, millä tavalla vientialan sopimusratkaisujen mahdollinen puuttuminen otetaan huomioon, kun kunta- ja hyvinvointialan palkankorotuksia määritetään.

– Tätä asiaa tarkastellaan helmikuussa, kun olemme paremmin selvillä sen hetkisestä tilanteesta, Jalonen sanoo.

Neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtajan Katarina Murron mukaan lähtökohta on, että kytköksestä verrokkialoihin eli teollisuuteen ja kuljetusaloihin, on sovittu. Jukolaisia palkansaajaryhmiä ovat muun muassa opettajat ja lääkärit.

– On sovittu, että tiedossa olevien kolmen verrokkialan perusteella tehdään palkankorotukset tämän vuoden osalta.

– Neuvottelupöytään istutaan joka tapauksessa, koska lähtökohtana on kytkös verrokkialoihin.

Murto ja Jalonen eivät ota kantaa siihen, miksi tarkastelun päivämääräksi sovittiin keväällä helmikuun ensimmäinen päivä.

– En osaa tarkkaan sanoa mistä päivämäärä tuli, koska en silloin neuvottelupöydässä istunut, Murto sanoo.

Jalosen mukaan päivämäärä tuli sopimuksiin, kun kiistaa soviteltiin valtakunnansovittelijan toimistossa. Hän ei ota kantaa siihen, oletettiinko keväällä, että teollisuuden ratkaisut ovat tiedossa siihen mennessä.

Jalonen vaatii, että teollisuus ei ylitä 1,9 prosentin palkkatasoa

Markku Jalonen arvostelee teknologiateollisuutta siitä, että se sopi palkankorotuksista ja työrauhasta vain vuodeksi ja jätti toisen vuoden auki.

– Erittäin valitettavaa on, että 1+1-mallin heikkoudet realisoituvat nyt pahimmalla mahdollisella tavalla, hän sanoo.

– Jos Eteläranta olisi tehnyt saman pituiset sopimusratkaisut kuin esimerkiksi metsäteollisuuden vientiyritykset, tällaista ongelmaa ei olisi lainkaan olemassa.

Ongelmilla Jalonen viittaa teollisuuden lakonuhkiin ja ”suurten palkankorotusten riskiin”.

Hän sanoo, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset, ”jotka ovat vientiteollisuuden kärjessä”, tekivät yli kaksi vuotta voimassa olevat sopimukset. Jalonen korostaa, että KT:n tavoitteena oli alusta lähtien vähintään kaksivuotinen sopimusratkaisu.

– Sopimuskorotusten perustaso, joka tuli kunta- ja hyvinvointialan sopimuksiin sovittelun kautta tälle vuodelle, on 1,9 %. Tätä ei pitäisi missään nimessä ylittää teollisuuden sopimusratkaisuissa.

Kunta- ja hyvinvointialan sopimusten mukaan tämän vuoden palkankorotus on 1,9 prosenttia, mutta jos vienti- ja kuljetusalat saavat enemmän, sama raha tulee myös kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöille.

Kuntien ja hyvinvointialueiden palkat sidottiin kesällä tähän vientiteollisuuden työntekijöiden palkkatasoon, jonka päälle tulee erillinen palkkaohjelma. Se nostaa lääkärien, kirjastotyöntekijöiden ja muiden kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkkoja viiden vuoden aikana viisi prosenttia enemmän kuin palkat nousevat teollisuudessa.

Valtakunnansovittelijaa tarvitaan, jos palkkavaikutuksista ei synny sopua

Jos vienti- ja kuljetusalat onnistuisivat saamaan yli 1,9 prosentin korotukset, kunta- ja hyvinvointialan osapuolten on siis määrä kokoontua tarkastelemaan millä tavalla se vaikuttaa kunta-alan palkkoihin.

Jos korotuksia ei otettaisi opettajien ja hoitajien palkoissa huomioon, kunta- ja hyvinvointialat voisivat jäädä vaille teollisuutta parempia palkankorotuksia.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on ilmoittanut hakevansa palkkaratkaisua, joka vertautuu Saksan teollisuuteen.

Saksassa jättiliitto IG Metallin sopimuksen mukaan teollisuuden työntekijöiden palkat nousevat tänä vuonna runsaat viisi prosenttia ja ensi vuonna yli kolme. Lisäksi on tulossa 3000 euron könttäkorvaus, jolla Saksassa kurotaan inflaation heikentämää ostovoimaa.

Jos KT sekä pääneuvottelujärjestöt Juko, Jau ja Sote eivät pääse teollisuuden palkkaratkaisun vaikutuksista yksimielisyyteen helmikuun loppuun mennessä, riitaa alkaa ratkoa valtakunnansovittelijan johtama välityslautakunta. Osapuolet sopivat keväällä, että sen tulee antaa ratkaisunsa huhtikuun puoliväliin mennessä.

– Toki menemme sovitun menettelyn mukaan. Arvioimme, miten kytkös toteutetaan. Nyt ennakointi on vielä liian varhaista, Katarina Murto sanoo.

– En lähde ennakoimaan vielä milloin verrokki- ja vientialoilla neuvottelut etenevät. Tilanne näyttää haastavalta.

Voit keskustella aiheesta 19. tammikuuta kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle