Suomen puolue- ja vaalirahalakeja ja niiden muuttamisen tarvetta on käyty ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan läpi.
Oikeusministeriön tarkoituksena on ollut kartoittaa, miten vaaleihin kohdistuvaa ulkomailta tulevaa häirintää voitaisiin estää (siirryt toiseen palveluun). Selvityksen mukaan etenkin poliitikkojen vaalilainojen valvonta on vaikeaa.
Kun laina on saatu, on se teknisesti ehdokkaan omaa rahaa. Lainasta ei tarvitse tehdä vaalirahailmoitusta, vaikka saatu raha ylittäisi lakiin kirjatun tukirahojen ylärajan. Näin myös todellinen rahoittaja saattaa jäädä piiloon.
Selvityksen on laatinut julkisoikeuden dosentti, hallinto-oikeuden ja oikeustieteen tohtori Matti Muukkonen. Muukkosen mukaan lailla ei voi tällä hetkellä puuttua myöskään lainojen ehtoihin.
– On täysin laillista lainata vaikkapa suoraan Kiinan valtiolta esimerkiksi 100 000 euroa nollakorolla siten, että laina maksetaan esimerkiksi 50 vuoden päästä takaisin bullet-lainana.
Muukkonen kuvaa selvityksessään esimerkiksi kansanedustaja Mika Niikon (ps.) vuoden 2015 eduskuntavaalien rahoitusta.
Ylen MOT-toimitus kertoi tuolloin vaalien jälkeen, että Niikko oli muuttanut saamansa tuen jälkikäteen lainaksi ja salannut tukijansa nimen vaalirahailmoituksesta.
Katso MOT: Vaalirahaa ja salarahaa alta.
Muukkosen mukaan lainoista voi käytännössä tulla tukia, jotka aikanaan unohdetaan. Kukaan tuskin tulee valvomaan, että esimerkiksi 50 vuoden päähän sovittu takaisinmaksu toteutuu.
Kun ulkomailta tuleva rahoitus jää pimentoon, Muukkonen ehdottaa muutamaa ratkaisua: joko muu kuin Suomen kansalaisten antama vaalirahoitus kiellettäisiin kokonaan tai lakiin säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa tuesta avoimesti esimerkiksi verkossa.
Ongelmana on myös vaalirahoituslainsäädäntöön ohueksi jäänyt ”tuntemisvelvollisuuspykälä”. Ehdokkaan tulisi tietää, keneltä vaaliraha todellisuudessa tulee. Laiminlyönneistä ei nykyisellään rangaista.
Muukkosen mukaan vaalibulvaanien käyttöön syntyy kannuste, jos epämääräisen rahan käytöstä ei koidu seuraamuksia. Erityisesti ulkomaisen vaikuttamisen torjumisen kannalta olisi tärkeää tietää, kuka on todellinen lahjoittaja.
Venäjän hyökkäys herätti
Muukkosen mukaan vaalirahoituksen valvontaan liittyy yhä paljon epämääräisyyttä. Tukea voi melko helposti myös pilkkoa, jopa laillisesti.
– Ei ole kunnollista valvontajärjestelmää. Kunhan vain annat vaalirahailmoituksen. Se riittää. Vaalirahaan ei pääse kiinni.
Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti näkemään muun muassa Venäjän ”energia-aseella” kiristämisen. Nyt nähdään naamion taa.
– Kaikki venäläiset sijoitukset eivät olekaan olleet vain liiketaloudellisia, vaan niihin on usein liittynyt myös laajempia vaikuttamistavoitteita.
Muukkonen uskoo, että ulkomaisesta voitelurahasta on todennäköisesti esillä vain jäävuoren huippu.
Mutta enää ei kuitenkaan voi menetellä kuten kylmän sodan aikaan, Muukkonen hymähtää.
– Nykyään ei sentään voi ottaa vastaan sellaista rahasäkkiä, jossa lukee ”Terveisin joulupukki!”. Se toimitetaan poliisille.