Ompelukone tikkaa kiivaasti Sofia Kauniston ohjastamana kehitysvammaisten toimintakeskuksessa Loimaalla. Syntymässä on mäyräkoiran komistama somistetyyny. Keittiötyötkin ovat hänelle tuttuja.
Myös Jaakko Alava, Johannes Nurmi ja Jani Enkkilä ovat työn touhussa. Jaakko sahaa muovikiskoa, Johannes vääntää ruuvia ja Jani lajittelee muoviosia eri pusseihin. Heillä kaikilla on oma hommansa, jota he tekevät mielellään.
Osa töistä jää itselle, joitakin menee myyntiin, ja alihankintana niitä päätyy myös paikalliselle metallifirmalle.
Susanna Hyvönen kiittelee väen ahkeruutta ja oppimiskykyä. Hyvönen vastaa Loimaan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnasta.
Työtoiminta on sopivaa hommaa melko monelle kehitysvammaiselle.
– Täällä näkee kavereita ja pääsee töihin, tiivistää Jaakko Ahava.
Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki -yhdistyksen puheenjohtaja Tuulia Suominen pitää työtoimintaa oivallisena asiana.
– Se on paikka, jonne mennään tekemään töitä, siellä on kavereita ja siellä ohjataan myös elämänhallinnan taitoihin, Suominen sanoo.
Toimintakeskusten yllä on kuitenkin tummia pilviä. Loppusuoralle edennyt vammaispalvelulaki on tuomassa paljon hyvää, mutta myös lisäkustannuksia kehitysvammaisille.
Matkakulut omasta pussista
Paljon puhetta herättänyt vammaispalvelulaki tulee tarpeeseen.
Se yhdistää useampia vanhoja lakeja selkeämmäksi kokonaisuudeksi, mutta samalla todennäköisesti muuttaa vammaisten kuljetukset maksullisiksi.
Aiemmin yhteiskunta on huolehtinut matkakuluista kotoa toimintakeskukseen.
Tuulia Suominen pelkää, että osa kehitysvammaisista ei enää tule toimintakeskuksiin, vaan jää kotiin.
– Sitten alkaa tulla sosiaalisia- ja mielenterveysongelmia, harmittelee Suominen.
Työmahdollisuuksia hoiva- tai kiinteistöalalta?
Suomessa työikäiset kehitysvammaiset ovat tyypillisesti työkyvyttömyyseläkkeellä. Jotta eläke ei katkeaisi, voi kehitysvammainen tienata vain taskurahoja.
Vaihtoehtoina on esimerkiksi avotyö, josta saa ehkä kymmenen euroa päivässä, tai ”oikea”, kokopäiväinen palkkatyö, joka laittaa samalla kehitysvammaisen eläkkeen hyllylle.
Työ toimintakeskuksessa on hyvä vaihtoehto, sillä vapaita työpaikkoja ei kehitysvammaisille juurikaan ilmaannu.
Kehitysvammaiset käyvät koulua, ja moni valmistuu ammattiin asti. Silti vain aniharva saa vakituisen työpaikan ja oikeaa palkkaa siitä.
Tuulia Suominen toivoo, että esimerkiksi hoiva-alalle voitaisiin palkata kehitysvammaisia hoiva-avustajia, sillä alalla on kova pula työntekijöistä. Toinen varteenotettava ala on kiinteistöala, johon löytyisi Suomisen mukaan varmasti sopivia ja ahkeria kehitysvammaisia.
Vammaispalvelulaki on parhaillaan eduskunnan valiokuntien käsittelyssä, ja se voidaan saada hyväksytyksi vielä tämän eduskunnan aikana. Laki oli jo edellisen eduskunna työlistalla, mutta se ei ehtinyt valmistua. Siksi paineet lain valmistumiseksi ovat kovat.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 20. tammikuuta kello 23 asti.
