Hyppää sisältöön

”Eniten ärsyttävät ihmiset” – koululaisten ketutus voi estää koko ryhmää oppimasta

Väitöstutkimus tuo esiin tarpeen lisätä oppilaiden ja opettajien tietoisuutta tunteiden säätelystä ja sen merkityksestä oppimiselle.

Oulun Ritaharjun koulun ysiluokkalaiset kertovat videolla, mikä koulussa ärsyttää ja menee tunteisiin ja miten tilanteessa voi toimia.

– Minua ärsyttää aika moni asia, läksyt ja kaikki kokeet, mutta ehkä eniten ärsyttävät ihmiset, sanoo oululaisen Ritaharjun koulun ysiluokkalainen Matilda Rissanen.

Ja jos joku asia koulussa herättää negatiivisia tunteita, löytyy niiden käsittelyyn ratkaisujakin.

– Monesti yritän olla keskittymättä niihin tai valitan mun kavereille siitä, hän jatkaa.

Negatiiviset tunteet voivat olla este tai ainakin hidaste oppimiselle. Ritaharjun koulu oli yhtenä kohdekouluna mukana Tiina Törmäsen väitöskirjatyössä. Siinä Törmänen toteaa, että yhteisöllinen oppiminen herättää oppilaissa paljon erilaisia tunteita, mutta ajoittain niiden hallinnassa tarvittaisiin lisää harjoitusta.

Yhteisöllinen oppiminen tarkoittaa tilannetta, jossa ryhmä oppilaita pyrkii yhdessä rakentamaan ymmärrystä opittavasta asiasta jokaisen ryhmäläisen tietoa ja vahvuuksia hyödyntäen. Törmäsen mukaan tunteiden vaikutusta yhteisölliseen oppimiseen ei ole juuri tutkittu kansainvälisestikään.

Tiina Törmänen on tutkinut 6. ja 7. luokan oppilaiden käyttäytymistä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Kuva: Juha Virranniemi / Yle

Tunnetaitojen opetteleminen kulkee koulumaailmassa mukana aina varhaiskasvatuksesta peruskoulun loppuun saakka. Näin pitääkin olla, ajattelee Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala. Systemaattinen työskentely rakentaa luottamusta niin oppilaiden keskuudessa kuin opettajan ja oppilaan välille. Tämä lisää koko koulun hyvinvointia.

Suurissa luokissa yhteisölliset asiat jäävät sivummalle

Luokkatilanteessa tunteiden ohjaamisessa opettajalla on iso rooli. Vaikka opettajan tulee olla jo nyt monena, ei tunnetason ohjaaminen ole Parpalan mukaan tekemätön paikka.

– Meidän on pakko jatkossakin vahvistaa näiden asioiden harjoittelemista. Se lisää meidän ymmärrystä siitä, kuinka tunnetaidoilla ja niiden säätelyllä on merkitystä oppimiselle.

Ritaharjun koulun rehtorin Pertti Parpalan mielessä lapsista kasvaa tunnetaitoisia aikuisia koko koulupolun kestävällä systemaattisella työllä. Kuva: Juha Virranniemi / Yle

Opettajankoulutus on muuttunut siihen suuntaan, että tunnetaitojen ohjaamiselle on tullut enemmän sijaa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen sanoo, että osa opettajista opettelee tätä osaa työstä kouluarkensa lomassa.

Yhtenä tunnetaitojen ohjaamisen esteenä Jokinen näkee suuret luokkakoot.

– Jos ryhmät ovat liian isoja, ei opettaja oikeasti ehdi keskittymään muuhun kuin työrauhan säilyttämiseen ja opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen opettamiseen. Yhteisölliset asiat jäävät sivummalle, hän sanoo.

Hyvä fiilis auttaa kohtaamaan emotionaalisia haasteita

Tiina Törmänen sanoo, että ryhmätilanteissa tunteiden sosiaaliselle säätelylle todella olisi enemmän tarvetta. Väitöskirjatyössään hän havaitsi, että yhteisöllisen oppimisen tilanteissa negatiiviset tunteet saivat enemmän sijaa kuin positiiviset. Se huolestuttaa tutkijaa.

– Säätelyä tarvitaan, kun negatiiviset tunteet häiritsevät esimerkiksi etenemästä kohti oppimistavoitteita. Tunteiden säätelyä voidaan käyttää vahvistamaan positiivisia tunteita. Kun oppilaat oppimistilanteen alussa jakavat positiivisia tunteitaan, heillä on hauskaa ja he tsemppaavat toisiaan, voi oppimiselle voi muodostua hyvä, jaettu, positiivinen tunnetila, Törmänen sanoo.

Tämä yhteinen hyvä fiilis auttaa myöhemmin, jos ryhmä kohtaa emotionaalisia haasteita.

Törmäsen mielestä kouluissa tehdään jo nyt hyvää työtä, mutta yhtälö ei ole yksinkertainen.

– Luokissa tapahtuu koko ajan paljon. Tunteiden säätelyn tuen kannalta olisi tärkeää, että tukea annetaan juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin. Aina se ei ole mahdollista ja tätä tukea ei varmasti jokaisessa tilanteessa pystytä tarjoamaan.

Tiina Törmänen väittelee tänään perjantaina Oulun yliopistossa. Väitöstä varten tutkittiin 6. ja 7. luokan oppilaiden käyttäytymistä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa.

Onko tunteiden sanoittaminen tärkeä taito vai hölynpölyä? Voit keskustella aiheesta 21.1. kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle