Loviisan ulkosaaristossa kalastavan Mikael Lindholmin aamut ovat aina jännää odotusta.
Päivän saaliin tietää vasta, kun on päässyt vetämään verkot jään alta. Miehen vakava ilme vaihtuu hymyyn, kun suomut rapisevat avannossa.
– Kaikki verkot ovat tänä talvena jään alla ja kalaakin on tullut, Lindholm sanoo.
Talvikausi on sujunut tällä kertaa pitkästä lauhasta jaksosta huolimatta mukavasti.
Lindholmin ilme vakavoituu, kun puhe kääntyy alan tulevaisuuuteen. Se näyttää kalataloudessa synkältä, vaikka lähikalalle riittäisi kysyntää.
– Kaikki menee viimeistä myöten hyvin kaupaksi, kalastaja kertoo.
Ammattikalastajaliiton varapuheenjohtajana toimiva Lindholm sanoo, että kasvavaan kysyntään ei kuitenkaan onnistuta vastaamaan, koska kalastajien määrä on ollut hiipumaan päin jo pitkään.
Hänen mukaansa monet ovat lopettaneet toimintansa, koska kalastajien kanssa samoille apajille ovat löytäneet myös haittaeläimet, kuten hylkeet, merimetsot ja norpat. Kalastajat kutsuvat niitä haittaeläimiksi, koska ne ovat alkaneet vaikeuttaa ammatinharjoittamista alati ankarammin.
Mikael Lindholm tuskailee haittaeläinten syövän kalaa jopa tonneittain vuodessa. Kolmen Itämerellä elävän hyljelajin suihin katoaa vuosittain noin 100 000 tonnia kalaa. Saman verran syövät linnut: merimetsojen osuus on noin 40 000 tonnia. Suomalaisten kalastajien saalis on vuodessa yhteensä noin 100 000 tonnia.
Kalarikkaat vesialueet vähenevät
Hylkeet tekevät kalastajille hallaa paitsi syömällä paljon kalaa myös siten, että ne ajavat kaloja matalampiin rannikkovesiin. Näin ollen vesialueiden määrä, joissa kalaa on riittävästi, vähenee entisestään.
Lindholm sanoo, että kalastajien on lähes mahdotonta siirtyä kalojen perässä vesialueelta toiselle.
Hän taiteilee sujuvasti verkkoineen vetiselläkin jäällä.
– Kissa–hiiri-leikki hylkeiden kanssa kalastajilta ei kuitenkaan onnistu.
Näin siksi, että vesialueet, jonne kalat ovat hylkeiden ajamina siirtyneet, saattavat olla jonkun toisen kalastajan käytössä tai siellä ei ylipäätään voi kalastaa.
– Uusia vesialueita, joihin saa luvan, on tarjolla todella vähän.
Lindholmin pihalla nököttää ensi kesää odottamassa suurten rysien lisäksi kelluvia hylkeiden karkottimia. Hänen kokemuksensa niistä ovat olleet hyviä.
– Ne eivät kuitenkaan lisää kalojen määrää.
Kalaa syödään vähemmän kuin suositellaan
Kala näyttää maistuvan suomalaisille hyvin – ja maistuisi nykyistäkin enemmän.
Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen sanoo, että yhdistyksen muutama vuosi sitten teettämän laajan kuluttajatutkimuksen mukaan 95 prosenttia kertoo syövänsä kalaa.
Partanen toteaa, että kuitenkin vain noin kolmannes suomalaisista syö kalaa suositusten mukaan. Kalaa suositellaan syötävän kahdesta kolmeen kertaa viikossa.
– Kulutusta olisi siis mahdollista kasvattaa entisestään.
Mikael Lindholm toteaa, että kovakaan kysyntä ei kalastajia auta, jos vesialueilla ei ole riittävästi kalaa eikä uusille apajille anneta kalastamiselle lupaa.
Kalastaja haluaisi puolittaa hylkeiden määrän
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan hylkeiden määrä on jopa viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun alkuun verrattuna. Vesistöissä on tällä haavaa noin 50 000 hyljettä.
Kalastaja Mikael Lindholm arvioi, että ammatinharjoittamista vaikeuttavien hylkeiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä.
– Nykyinen hyljekanta huolestuttaa koko alaa Suomessa.
Hän korostaa, että ongelmiin olisi puututtava ennen kuin on liian myöhäistä.
Päättäjien pitäisi kuunnella alan ammattilaisia herkällä korvalla.
Lindholm kulkee apajilleen autolla ja käyttää sitä kalojen kuljetukseen, joten polttoaineiden hinnannousukin on kurittanut häntä, samoin kuin muita kalastajia.
Hänen kokemuksensa on, etteivät ammattikalastajien ongelmat kiinnosta päättäjiä.
– Sama se on, minkä viestin heille lähettää, koska eivät he kuuntele kuitenkaan. Tuntuu, että päättäjät eivät välitä meistä pätkääkään.
Huoli on kuultu, sanoo ministeri
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoo olevansa iloinen kotimaisen kalan suosion kasvusta. Ruokaministerin vinkkelistä lisääntynyt kysyntä on tärkeää sekä yrittäjyyden että ympäristöasioiden kannalta.
Kurvisen näkemyksen mukaan nyt esiin nostetut ongelmat keskittyvät eritoten rannikkokalastukseen. Hän vakuuttaa, että huoli on kuultu ja asia otetaan vakavasti.
– Pyrimme tekemään asioita haittaeläimien vähentämiseksi tai karkottamiseksi.
Ministerin mukaan vähentämistä vaikeuttaa se, että haittaeläimet ovat monesti suojeltuja ja rauhoitettuja.
– Tiedämme, että suojeltujen ja rauhoitettujen haittaeläinten karkottaminen tai jopa hävittäminen on todella vaikeaa.
Sisävesillä tilanne jopa piristynyt
Kurvisen käsityksen mukaan sisävesillä eli järvissä kalastavien määrä on jopa hienokseltaan piristymässä.
Hän ei suostu suoralta kädeltä arvioimaan kalastajien vaatimusta hylkeiden määrän puolittamisesta.
– En nyt lähde nopeasti tällaisia määriä arvioimaan, ministeri vastaa.
Kalastaja Mikael Lindholm sanoo, että hyljekanta ei välttämättä edes nopeasti vähenisi, vaikka metsästyslupia annettaisiin enemmän.
Näin siksi, että metsästäjiä hylkeiden ampuminen ei ole kasvavissa määrin kiinnostanut. Hylkeiden kaupallinen hyödyntäminen ei ole Suomessa mahdollista.
Lindholm tuskailee, että merimetsokantaakaan ei tällä hetkellä riittävästi kontrolloida.
– Kasvaessaan se voi harmaahylkeiden tapaan uhata kalakantojen olemassaoloa hyvin laajasti.
Kalastaja korostaa, että ilman elinvoimaista kalatalouden alkutuotantoa ei ole kotimaista kalaa.
Hän toteaa, että voimistuessaan kalatalous toisi uutta työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia Suomeen.
– Alkutuotannon edellytykset on ehdottomasti turvattava.
12:30 Korjattu suomalaisten kalastajien vuodessa saaman saaliin määrä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 24. tammikuuta kello 23:een asti.