Hyppää sisältöön

Yliopistosairaaloiden alueille tulossa lisää rahoitusta

Hallituksen esityksen mukaan yliopistosairaaloita ylläpitävät hyvinvointialueet saisivat lisää rahaa vuodesta 2024 alkaen.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on yksi yliopistosairaalaa ylläpitävä alue. Kuvassa tekonivelleikkaus Kysissä leikkausrobotin avulla. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Valtiovarainministeriö tiedottaa, että hyvinvointialueita koskevaan rahoituslakiin lisätään uusi kriteeri: yliopistosairaalalisä. Lisällä katettaisiin korkeampia kustannuksia, jotka aiheutuvat yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille.

Määrällisesti kyse on 116 miljoonasta eurosta. Summa vastaa lausunnoilla vuodenvaihteessa ollutta hallituksen esitysluonnosta.

Aiemmassa esityksessä rahoitus olisi otettu pois muilta hyvinvointialueilta. Syksyllä saadun palautteen seurauksena esitystä muutettiin niin, että lisärahoitus tulee valtiolta eikä minkään hyvinvointialueen rahoitus vähene.

Summa on tarkoitus lisätä hyvinvointialueiden perusrahoitukseen vuodesta 2024 lukien.

Yliopistosairaalalisä huomioidaan rahoituksen siirtymätasauksessa samalla tavalla kuin muut, alun perin rahoituslakiin sisältyvät määräytymisperusteet.

Siirtymätasauksen vuoksi vain osa laskennallisesta yliopistosairaalarahoituksesta lisää hyvinvointialueiden rahoitusta ensimmäisinä vuosina. Lisän vaikutus kasvaa vuosi vuodelta, kun siirtymätasaus pienenee.

Ratkaisevaa sijaintialueen asukasluku

Yliopistosairaalalisä kohdennetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille niiden asukasluvun perusteella. Lisä on kaikilla samansuuruinen, 34 euroa asukasta kohden.

Yliopistosairaalalisällä korvataan niitä kustannuksia, jotka yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien sairaanhoitopiirien jäsenkunnat rahoittivat aiemmin. Väestöpohja säilyy näin ennallaan.

Yliopistosairaalat saavat lisärahoitusta myös muille alueille tarjottavista palveluista. Laskutettavien palveluiden osuus on ollut keskimäärin 11 prosenttia tuotetuista palveluista.

Koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnetään jatkossakin erillistä valtionrahoitusta.

Yksimielisyys tarpeellisuudesta

Hyvinvointialueet näkevät lausuntojensa perusteella yliopistosairaalalisän tarpeellisena. Alueet pitävät kuitenkin tärkeänä sitä, ettei esitys vähennä muiden alueiden rahoitusta.
Rahoituksen tasosta lausunnoissa oltiin laajasti sitä mieltä, että yliopistosairaaloiden lisärahoitus on ylipäänsä liian pientä.

Lisän kohdentamista yliopistosairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden asukasluvun mukaan kannattivat erityisesti Uudenmaan alueen lausunnonantajat.

Sen sijaan erityisesti Itä-Suomen hyvinvointialueet ja muut tahot pitivät perustellumpana lisän kohdentamista yhteistyöalueen asukasmäärän mukaisesti.

Suosittelemme sinulle