Hyppää sisältöön

Potilastietojen käytössä ongelmia Uudenmaan alueella – taustalla muutos, jota kaikki eivät ole vielä huomanneet

Kaikkien suomalaisten on kuitattava saaneensa ohjeistuksen potilastietojen käytön muutoksista. Uudellamaalla kuittaus tarkoittaa myös tietojen näkymistä julkisessa terveydenhuollossa koko alueella.

Omakanta verkkopalvelun etusivu.
Uudenmaan osalta sote-uudistuksessa on erillisratkaisu, jonka vuoksi Kanta-informointi vaikuttaa Uudellamaalla myös tietojen liikkumiseen alueiden välillä. Kuva: Antro Valo / Yle
Saara Hirvonen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle on tuonut muutoksen asiakas- ja potilastietojen käyttöön.

Jokaisen kansalaisen on kuitattava saaneensa niin kutsuttu Kanta-informointi, jolla tarkoitetaan ilmoituksen saamista siitä, miten tietojen käyttö on muuttunut sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lain mukaan ilmoitus on annettava kaikille kansalaisille.

Kanta-informointi itsessään ei ole lupa mihinkään, vaan se on lakisääteinen tapa kertoa kansalaiselle hänen tietojensa käytöstä ja oikeuksistaan.

Ilmoituksen voi lukea ja kuitata vastaanotetuksi Omakannassa, jonne kirjaudutaan kanta.fi-sivuston (siirryt toiseen palveluun) kautta. Huoltaja voi hoitaa kuittauksen alaikäisen lapsensa ja tarvittaessa aikuinen suomi.fi-valtuudella toisen aikuisen puolesta.

Informoinnin voi saada myös terveydenhuollon vastaanotolla.

Kanta-informoinnin tallentamisessa ja potilastietojen liikkumisessa on kuitenkin ollut ongelmia Uudenmaan tietojärjestelmissä. Joissakin terveydenhuollon yksiköissä asiakkaan informointia ei ole ollut mahdollista tallentaa, eikä esimerkiksi sairaalassa ole joissakin tapauksissa nähty terveyskeskuksen lääkärin kirjaamia tietoja.

Yksittäisellä hyvinvointialueella potilastiedot ovat käytettävissä koko alueen sisällä. Poikkeuksena on Uusimaa, jossa kansalaisen on luettava ja kuitattava Kanta-informointi ennen kuin potilastiedot ovat käytettävissä julkisessa terveydenhuollossa koko Uudenmaan maakunnan alueella.

Uudellamaalla sekä asiakkailla että osalla sote-ammattilaisista on ollut epäselvyyttä siitä, mitä Kanta-informoinnilla tarkoitetaan. Osa on saattanut olettaa sen tarkoittavan samaa asiaa kuin luovutuslupa.

Kysyimme Kelan Kanta-palvelujen projektipäällikkö Riitta Tuomaalalta ja viestintäpäällikkö Minna Rantalalta neljä keskeistä kysymystä aiheesta.

1. Mikä on muuttunut?

Rekistereiden pitämisvelvollisuus on siirtynyt kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille.

Samalla julkisten toimijoiden rekisterit ovat yhdistyneet. Rekistereihin on koottu potilas- ja asiakastiedot niiltä julkisilta sotetoimijoilta, jotka ovat aiemmin toimineet alueella.

Hyvinvointialueella on esimerkiksi yksi yhteinen terveydenhuollon potilasrekisteri. Kelan mukaan sosiaalihuollon asiakastiedoille ja terveydenhuollon potilastiedoille on omat rekisterinsä.

Uusimaa poikkeaa muusta maasta siinä, että maakunnan alueella toimii neljä hyvinvointialuetta, Helsinki omana alueenaan ja kaikkien yhteistyötahona erikoissairaanhoidon järjestämisessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoyhtymä HUS.

Aiemmin olivat kuntien omat palvelut yhteistyössä HUSin kanssa.

2. Mitä tarkoittaa luovutuslupa?

Luovutusluvan antamalla voi määrittää, että asiakas- ja potilastiedot näkyvät kaikille julkisille ja yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoille. Lupa on annettava erikseen terveydenhuollon potilastietoihin ja sosiaalihuollon asiakastietoihin.

Luovutusluvalla voi varmistaa, että tiedot ovat hoitavan ammattilaisen saatavilla. Kun antaa luovutusluvan, tiedot liikkuvat myös hyvinvointialueiden välillä sekä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Tietojen käytön periaate on sama kuin aiemmin. Soteammattilaiset voivat hyödyntää asiakas- ja potilastietoja, jos se on tarpeellista asiakkaan hoidossa ja palvelussa.

Tietojen käyttö edellyttää asiakas- tai hoitosuhdetta, mutta myös, että tietojen käyttöön on oikeus työtehtävien perusteella.

3. Mitä tarkoittaa luovutuskielto?

Luovutuskiellolla voi rajata esimerkiksi, mitä käynti- tai reseptitietoja terveydenhuolto voi luovuttaa toisille hyvinvointialueille sekä hyvinvointialueen ja yksityisten palvelunantajien välillä.

Jos kansalainen kieltää tietojensa luovuttamisen, se ei estä tietojen käyttöä yhden rekisterin sisällä eli esimerkiksi oman hyvinvointialueen terveydenhuollossa.

Voit esimerkiksi rajata tietojesi käyttöä kieltämällä tietyn reseptin tai käynnin tietojen katselun. Voit myös kieltää tietojen luovuttamisen muutoin, mutta sallia tietojen käytön mahdollisessa hätätilanteessa.

Kiellosta huolimatta potilas- ja asiakastietoja voidaan käyttää silloin, kun siihen on lakiin perustuva oikeus. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa sosiaalihuollon palvelutarve täytyy arvioida tai pyritään ehkäisemään lääkkeiden väärinkäyttöä.

Luovutuskiellon voi tehdä Omakannassa tai asioidessa sosiaali- tai terveydenhuollossa.

4. Miten muutoksesta on tiedotettu?

Kela on tiedottanut muutoksesta esimerkiksi kanta.fi-verkkosivustolla, sosiaalisessa mediassa ja radiossa.

Kelan mukaan tähän mennessä noin miljoona suomalaista on kuitannut Kanta-informoinnin. Kela pitää määrää on tässä vaiheessa hyvänä, sillä kaikki suomalaiset eivät asioi joka päivä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kuuntele lisää aiheesta Kelan projektipäällikkö Riitta Tuomaalan haastattelusta:

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 25. tammikuuta kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle