Hyppää sisältöön

Puolustusvaliokunnan Jari Ronkainen ja Mika Kari toivovat Ukrainalle lisää apua länneltä

Hämäläiskansanedustajat seuraavat mielenkiinnolla, mitä Ramsteinin aseapukokouksessa tapahtuu. Kotimaassa mietityttää, pitäisikö lopullinen Nato-jäsenyyspäätös jättää seuraavalle eduskunnalle.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa kansainvälisen puolustusmateriaaliyhteistyön käsitteleminen. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Sini Ojanperä

Eduskunnan puolustusvaliokunnan hämäläiset jäsenet toivovat Ukrainalle lisää tukea sodankäynnissä. Yhdysvaltain johtama yli 40 maan ryhmä kokoontuu perjantaina Saksan Ramsteiniin pohtimaan Ukrainalle annettavaa aseapua.

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) toteaa, että Venäjä käy Ukrainassa raakalaismaista hyökkäyssotaa itsenäistä tasavaltaa vastaan, ja YK:n peruskirjan mukaan muilla mailla mahdollisuus antaa apua hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle maalle.

– Valitettavasti näyttää siltä, että sodassa on käynnissä uusi vaihe. Jotta Ukraina voi säilyttää itsenäisyytensä, se tarvitsee lännen apua, ja toivon, että Ramsteinissa tähän löytyy nyt kestävä ratkaisu.

Valiokunnan varapuheenjohtajan Jari Ronkaisen (ps.) mielestä on tulkinnallista, tekisikö Leopard-panssarivaunujen luovuttaminen Ukrainaan Saksasta sodan osapuolen, koska kalustoa on jo muutoinkin annettu muun muassa Suomesta.

– Toivoisin tämän päivän kokouksen jälkitulemana, että Ukrainaa pystyttäisiin tukemaan raskaammalla materiaalilla, jotta saataisiin Ukrainalle mahdollisuus säilyttää oma itsenäisyytensä ja taistella sen puolesta, kansanedustaja Ronkainen sanoo.

”Demokratian kannalta järkevää”

Puolustusvaliokunnan hämäläisedustajien mielestä Nato-jäsenyyspäätöksen jättäminen seuraavalle eduskunnalle olisi ymmärrettävää.

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö nykyisen eduskunnan tehdä lopullinen päätös Natosta, vaikka kaikki jäsenmaat eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Suomeen valitaan uusi eduskunta huhtikuussa.

Hämeen vaalipiirin kansanedustajat Mika Kari ja Jari Ronkainen katsovat, että molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa.

– Yhtäältä olen aina ollut sitä mieltä, että sitten kun ollaan valmiita, mennään maaliin asti. Toisaalta pitäisikö antaa uudelle eduskunnalle mahdollisuus saada selvityksiä asiasta. Lopputulema ei siitä mihinkään muutu, mutta voisi se olla demokratian kannalta järkevää.

Karin mukaan on valitettavaa, että Suomi on ikään kuin jäänyt Naton eteiseen roikkumaan, mutta päätösvalta olisi perusteltua antaa uudelle eduskunnalle.

– Ei asian käsittely ole minuuteista kiinni, mutta tietenkin meillä on iso tarve käsitellä tämä nopeasti. Meidän eduskunta ei kuitenkaan ole tehnyt tällaisia ennakollisia päätöksiä, vaan ne tehdään aina ajassa.

Seuraa Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.

Seuraa Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.

Suosittelemme sinulle