Hyppää sisältöön

Kemin ja Savonlinnan erillisrahoitus ärsyttää muita hyvinvointialueita – Satakunnan Varhila: Kun se korkki avataan, sitä on vaikea sulkea

Hallitus esittää erillisrahoitusta kahdelle hyvinvointialueelle, jotta ne voivat kumpikin ylläpitää kahta yhteispäivystystä. Muut alueet kritisoivat hallituksen aikeita eriarvoistavina.

Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila kuvattuna Pasilassa Helsingissä viime huhtikuussa. Varhila toimi tuolloin vielä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Eelis Rytkönen

Useat hyvinvointialueet suomivat hallituksen aikeita antaa ylimääräistä rahoitusta Kemin ja Savonlinnan yhteispäivystyksiä varten.

Lausuntokierroksella olleen hallituksen esitysluonnoksen mukaan Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille voitaisiin maksaa erillisrahoitusta lisäkustannuksiin, jotka koituvat kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidosta.

Käytännössä yhteispäivystykset sijaitsevat Lapissa sairaaloiden yhteydessä Rovaniemellä ja Kemissä. Etelä-Savossa ne ovat puolestaan Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Rahoitus on tarkoitus myöntää hyvinvointialueiden tavanomaisen rahoituksen ulkopuolelta. Useiden hyvinvointialueiden mielestä se johtaa alueiden eriarvoisuuteen.

Perjantai-iltapäivään mennessä Satakunnan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kymenlaakson alueet olivat antaneet lausuntoja, joissa kritisoidaan erillisrahoitusta eriarvoistavaksi.

Satakunnan hyvinvointialueen johtajan Kirsi Varhilan mielestä kysymys on linjanvedosta. Jos erillisrahoitusta myönnetään Lappiin ja Etelä-Savoon, muutkin alueet saattavat vaatia sitä itselleen.

– Kun se korkki avataan, sitä on sitten vaikea sulkea. Kyllä sen jälkeen löytyy pyytäjiä huomattavasti muiltakin alueilta, Varhila kuvailee Ylelle.

Varhilan mielestä erillisrahoituksen yleistyminen voisi vesittää hyvinvointialueiden ideaa.

Satakunta: puuttumista itsehallintoon

Satakunnan hyvinvointialueen mielestä rahoituksen sitominen tiettyyn palvelumalliin, tässä tapauksessa kahden yhteispäivystyksen malliin, vähentää alueiden itsehallintoa.

Alueen mielestä rahoitustavalla ei pitäisi puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaan, vaan jättää se hyvinvointialueiden arvioitavaksi.

Varhilan mielestä eduskunnan taholta palveluverkkoon puuttuminen voi vaikeuttaa tavoitetta uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja entistä tehokkaammiksi.

– Se ei ehkä vastaa sitä tarkoitusta, mikä alueilla nähdään vaikuttavaksi tarkoituksenmukaiseksi palveluverkoksi, Varhila sanoo.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue puolestaan muistuttaa lausunnossaan, että hyvinvointialueiden rahoituksessa huomioidaan jo alueellisia tekijöitä kuten väestöntiheyttä ja saaristoisuutta.

Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet haluavat pysyvää rahoitusta

Hallituspuolueet sopivat jo marraskuussa turvaavansa Länsi-Pohjan ja Savonlinnan keskussairaaloiden toiminnan jatkumisen.

Hallituksen kaavailujen mukaan kahden sairaalan malli alueilla olisi voimassa toistaiseksi. Kustannukset valmistaudutaan korvamaan vuodesta 2024 alkaen.

Sekä Lapin että Etelä-Savon hyvinvointialueet ovat vaatineet pysyvää rahoitusta Kemin ja Savonlinnan yhteispäivystysten turvaamista varten.

Lapin hyvinvointialue kritisoi hallituksen esitysluonnosta siitä, että “se ei huomioi mahdollisuutta myöntää rahoitusta olosuhdetekijöiden perusteella”.

Olosuhdetekijöiden perusteella ei kuitenkaan jaeta rahoitusta perustuen palveluiden järjestämisen tapaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan on käytännössä mahdotonta kehittää sellaista ympärivuorokautista yhteispäivystystä koskevaa olosuhdetekijää, joka olisi kaikille alueille yhtenevä, mutta kohdentaisi rahoitusta ainoastaan Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueille.

Taustalla sairaanhoitopiirien yhdistyminen

Jo nyt hyvinvointialueet, joilla on yliopistollinen sairaala voivat ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautista yhteispäivystystä. Niille ei kuitenkaan myönnetä erityisrahoitusta sitä varten.

Erillisrahoituksessa on viime kädessä hallituksen poliittinen päätös, hallituksen esitysluonnoksessa todetaan.

Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet poikkeavat muista alueista siinä, että niissä yhdistyivät kaksi erillistä sairaanhoitopiiriä, joilla kummallakin on omat keskussairaalansa.

Esitysluonnoksen mukaan lisäkustannuksiin kohdistuva erillisrahoitus ei voi ylittää 20 prosenttia hyvinvointialueen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen toimintakuluista.

Arviona on, että vuosittain Lapin hyvinvointialueen osalta erillisrahoitus olisi noin neljä miljoonaa euroa ja Etelä-Savon hyvinvointialueen osalta noin viisi miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen budjetti tältä vuodelta on yli miljardi euroa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 21.1. klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle