Hyppää sisältöön

Kenraali siirtyy pikavauhtia elinkeinoelämän etujärjestöön – puolustusministeri Antti Kaikkonen vapautti karenssista

Kenraalimajuri Kim Mattsson välttyy karenssilta, kun hän eläkkeelle jäätyään siirtyy Elinkeinoelämän keskusliittoon neuvonantajaksi. Pääesikunta arvioi, että uusi tehtävä tukee Suomen huoltovarmuutta.

Maavoimien esikuntapäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt kenraalimajuri Kim Mattsson siirtyy Elinkeinoelämän keskusliiton turvallisuuspoliittiseksi neuvonantajaksi helmikuun alussa ilman karenssiaikaa. Kuva Mattssonista kesäkuulta 2022. Kuva: Juho Liukkonen / Yle
Ari Hakahuhta

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sai palkattua juuri eläköityneen kenraalin palvelukseensa turvallisuuspoliittiseksi neuvonantajakseen ilman karenssiaikaa.

Kenraalimajuri Kim Mattsson jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa Maavoimien esikuntapäällikön tehtävästä. Hän siirtyy EK:n palvelukseen helmikuun alussa.

Mattssonia olisi koskenut kuuden kuukauden karenssi- eli odotusaika, mutta puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) päätti joulukuun puolivälissä puolustusministeriön valmistelun perusteella, että karenssia ei tässä tapauksessa tarvitse käyttää.

Kaikkonen nojasi Pääesikunnan arvioon, että EK:n työ ei ole sellainen, joka aiheuttaisi karenssin voimaantulon.

– Mattsson ei ole Maavoimien esikuntapäällikön tehtävän perusteella saanut käyttöönsä sellaista salassa pidettävää tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaa tietoa, jota ainakaan olennaisella tavalla voisi käyttää uudessa palvelussuhteessa omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi, Pääesikunta perusteli.

– Uusi tehtävä ennemminkin tukee huoltovarmuutta, eikä sen intressit ole vastakkaiset Puolustusvoimien tai minkään muunkaan tahon kanssa, joita karenssisopimuksella on tarkoitus suojata, jatkoi Pääesikunta kannanotossaan.

Vaikka karenssiaika ei koske Mattssonia, koskee häntä edelleen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus Puolustusvoimissa saamistaan tiedoista.

Antti Kaikkonen toivoi aiemmin jopa kahden vuoden karensseja

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ei kommentoi ratkaisua isyysvapaaltaan. Kaikkosen nykyinen puoliso on myös työskennellyt EK:ssa asiantuntijatehtävissä, mutta hän siirtyi toisen työnantajan palvelukseen loppusyksystä, ennen Mattssonia koskevaa päätöstä.

Vuonna 2020 ennen kenraalikunnan karenssien pidentämistä Kaikkonen toivoi puolustushallintoon vähintään vuoden ja mieluummin kahden vuoden karenssia. Verkkolehti Uuden Suomen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kaikkonen totesi, että ”nykyinen kuusi kuukautta on turhan lyhyt aika”.

Nykyisin kenraalien uudet karenssisopimukset ovat vuoden mittaisia.

Kim Mattssonia koskevaa päätösta valmistellut puolustusministeriön henkilöstöjohtaja Antti Korkala sanoo Ylelle, että karenssisopimuksen voimaansaattaminen edellyttää hyvin painavia perusteita.

– Tässä taistelee vastakkain yksilön perusoikeudet julkisen hallinnon intressejä vastaan. Me emme nähneet tässä tapauksessa vakavia tai perusteltuja syitä, että rajoitusaika olisi tullut saattaa voimaan, Korkala perustelee.

– Katsoimme, että uudessa tehtävässä EK:ssa Mattsson tukisi yhteiskunnan huoltovarmuutta, eikä sen intressit ole millään tavalla vastakkaisia Puolustusvoimien tai minkään muunkaan tahon kanssa, joita karenssisopimuksella on tarkoitus suojata, Korkala jatkaa perusteluja.

Kim Mattsson itse ei pidä ongelmallisena karenssista vapauttamista. Hän on tyytyväinen, että pystyy vielä käyttämään reilun neljänkymmenen työvuoden aikana kertynyttä kokemusta kokonaisturvallisuudesta.

– Jos on jotain vielä annettavaa, lähden tietysti auttamaan yhteiskuntaa, Suomea ja kokonaisturvallisuutta, Mattsson sanoo.

– Ei tässä sotilaallinen maanpuolustus tule kärsimään – päinvastoin, että kaikki puhaltaisi yhteen hiileen.

Elinkeinoelämän keskusliitossa Mattsson tukee yrityksiä varautumaan Ukrainan sodan aiheuttamaan turvallisuusympäristön muutokseen. Hän myös auttaa talouselämää hyödyntämään Suomen hävittäjähankinnan luomia mahdollisuuksia.

Siirtyminen ilman karenssiaikaa toiseen tehtävään saattaa näyttää huonolta ulkopuoliselle.

Puolustusministeriön tiivistelmä Kim Mattssonin kertomasta yksityiskohdasta

Kun Kim Mattsson haki vapautusta karenssista, hän itse kertoi haussa, että siirtyminen ilman karenssia uuteen tehtävään saattaa näyttää huonolta ulkopuoliselle. Mattsson esittikin, että jos puolustusministeriö päätyy karenssin käyttöön, ministeriö harkitsisi myös lyhyempää karenssiaikaa kuin kuusi kuukautta.

Vain muutama kenraali on hakenut karenssin lyhennystä

Puolustusministeriön nopean selvittelyn perusteella ministeriössä on käsitelty ”noin kourallinen” kenraalikunnan karenssitapauksia. Yhdessä tapauksessa on annettu moitteet karenssiajan rikkomisesta. Muissa tapauksissa karenssia ei ole saatettu voimaan, jos kenraali on halunnut käynnistää oman yrityksen tai siirtyä muihin tehtäviin karenssiajan aikana.

Kim Mattsson on ensimmäinen kenraalikuntaan kuuluneista, joka saa karenssiaikana luvan siirtyä yksityisen työnantajan palvelukseen. Parissa aiemmassa tapauksessa on ollut kyse oman yrityksen perustamisesta ja kerran siirtyminen valtion edustajana Millog-yhtiön hallituksen jäseneksi. Millog huoltaa puolustusvoimien kalustoa.

Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg rikkoi karenssisopimuksensa ehtoja. Lindberg perusti oman yrityksen kaksi viikkoa ennen karenssiajan loppua.

Lindberg sai moitteet, mutta puolustusministeriö ei perinyt sakkoa sopimusrikkomuksesta. Suomelle uudet F-35 -hävittäjät myyvä Lockheed Martin irtisanoi tapauksen vuoksi Lindbergin konsulttisopimuksen.

Muut kenraalikunnasta eläköityneet ovat siis pikaisen selvittelyn perusteella odottaneet karenssiaikansa päättymistä ennen mahdollisia uusia työtehtäviä.

Virkahenkilöiden karenssisopimukset ovat olleet käytössä vuodesta 2017 lähtien. Lain tarkoitus on rajoittaa virkatehtävissä saadun tiedon käyttöä uudessa työsuhteessa, yksityisen työnantajan palveluksessa.

Puolustusvoimissa on saatettu voimaan ainakin yksi karenssi, joka koskee muita kuin kenraalikuntaan kuuluneita.

Ministerien avustajille on määrätty 2–5 kuukauden karensseja

Yle selvitti viime syksynä ministerien avustajien karenssipäätöksiä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana syksyyn mennessä oli tehty noin 30 karenssipäätöstä, joista kolmasosassa karenssia ei määrätty. Silloin avustaja siirtyi esimerkiksi muualle julkisen hallinnon tehtäviin.

Valtioneuvoston kanslian avustajille määräämät karenssit ovat olleet 2–5 kuukauden pituisia. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) erityisavustaja Touko Sipiläinen sai kahden kuukauden karenssin, kun hän siirtyi syksyllä ympäristöjärjestö Greenpeacen Suomen maajohtajaksi.

Voit keskustella virkahenkilöiden karenssiajoista sunnuntaihin 22.1.2023 kello 23:een asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Suosittelemme sinulle