Hyppää sisältöön

Suomi voisi lähettää muutamia Leopard-tankkeja Ukrainaan, sanoo Antti Häkkänen

Kynnys Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettämisestä Ukrainaan on pysytellyt korkeana Euroopassa. Suomen mahdollisuus lähettää Leopardeja Ukrainaan oli esillä Ykkösaamun suorassa lähetyksessä.

Seija Vaaherkumpu,
Pekka Pantsu

Ylen Ykkösaamussa haastateltu eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) lupaa Suomelta vain hyvin pienen määrän Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainaan.

– Pääosa panssariavusta tulee läntisen Euroopan mailta. Suomen pitää olla mukana jollakin pienellä avulla: koulutusta, huoltoa, ehkä 1-2 panssaria. Kaikki Nato-maat ymmärtävät mikä Suomen asema rajamaana on. Olemme Naton porstuassa, Häkkänen kuvaa.

– Lopullinen harkintavalta asiassa on hallituksella ja presidentillä, muistuttaa Häkkänen.

Erityisesti Saksalle kysymys Leopard-panssareiden lähettämisestä on ollut vaikea. Ja niin kauan kuin Saksa empii, muutkaan eivät Leopard-panssareita voi lähettää. Vaunut ovat saksalaisvalmisteisia ja Saksa on kieltänyt niiden eteenpäin lähettämisen.

– Saksan sisällä käydään keskustelua ja paine muista Nato-maista kasvaa. Olen aika luottavainen, että Saksa kallistuu siihen, että taistelupanssarivaunuja annetaan. Saksa kokee jo nyt tunnetta siitä, että sen pitää ottaa roolinsa, eikä se enää liity historiaan. Saksan on otettava poliittista johtajuutta Euroopassa, Häkkänen korostaa.

”Suurimmat operaatiot voivat olla vasta edessä”

Saksa on liittänyt Leopardien luovuttamiselle Ukrainaan ehdoksi Yhdysvaltojen päätöksen luovuttaa Abrams-taistelupanssareita Ukrainaan. Häkkäsen mielestä myös Euroopassa pitää ottaa ja osoittaa johtajuutta. Hän viittaa tällä lähinnä Saksaan ja Ranskaan.

– Aina ei voida katsoa Atlantin yli. Tässä Saksa sitoo Yhdysvaltain päätöksiin omia päätöksiään. En soisi näkeväni tällaista, Häkkänen toteaa.

Häkkäsen mukaan Yhdysvaltain Abrams on erittäin kehittynyt panssarivaunutyyppi, mutta sen soveltuvuus Ukrainaan on ilmeisesti hieman heikohko.

– Se vie paljon polttoainetta ja painaa paljon. Se on nyt suurten eurooppalaisten Nato-maiden käsissä, mitä tehdään taistelupanssareilla.

Häkkäsen mukaan Saksassa kynnys on korkealla johtuen toisen maailmansodan tapahtumista. Toinen kynnys on kylmän sodan ajalta periytyvä ajatus lännen ja idän välisestä eskalaatioriskistä. Se tarkoittaa Venäjän esittämää uhkausta sodan laajentamisesta ikään kuin vastauksena lännen toimille.

– Eskalaatioriski pitää toki aina ottaa vakavasti. Naton ja Venäjän välinen sota olisi katastrofi. Venäjä kuitenkin ylikäyttää eskalaatioriskiä puheissaan, sanoo Häkkänen.

Häkkäsen mielestä on kuitenkin selvää, että Venäjä ei ole lähtenyt Ukrainaan kevyesti kokeilemaan.

– Tästä voi tulla pitkäaikainen sota, jossa Venäjä on valmis käyttämään kaikki resurssit ja valmistautuu suuriin operaatioihin. Suurimmat operaatiot voivat olla vasta edessä.

Häkkäsen mukaan on kuitenkin selvää että, lännessä on vahvistuvaa päättäväisyyttä siihen, että Venäjän on pakko hävitä sota ja se pitää työntää pois Ukrainasta.

Häkkänen: ”Suomella ei hädän päivää”

Suomi ja Ruotsi odottavat edelleen, että Turkki ja Unkari ratifioisivat maiden jäsenhakemukset puolustusliitto Natoon. Häkkänen luottaa, että Naton sanoille avointen ovien politiikasta on katetta.

– Naton historiassa on ollut useita vaikeita ja pitkiä neuvotteluprosesseja. Asiat on saatu lopulta ratkaistua ja luotan niin käyvän nytkin. Toki keskusteluissa muiden maiden edustajien kanssa tulee esiin laaja turhautuneisuus tilanteeseen.

Häkkäsen mielestä Suomella ei ole hädän päivää, vaikka jäsenyysneuvottelut ovatkin edenneet kituliaasti.

– Suomella on erittäin vahva turvallisuusasema tällä hetkellä: on laaja reservi ja kalusto sekä tiivis yhteistyö Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa. Näistä on hyötyä koko ajan.

Antti Häkkänen avaa Suomen Nato-jäsenyysneuvottelujen tilannetta.

– Olemme tosiasiassa saaneet hyväksynnän 28 Nato-maalta. Meillä on vahva asema, ei hädän päivää. Siksi pitkämielisyys on nyt tärkein hyve. Tämän kanssa ei kannata ruveta hätäilemään tai tärisemään. Nato-junan suunta on päätetty ja sinne se etenee.

Häkkäsen mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että Nato-jäsenyys saadaan ratkaistua jollain aikavälillä.

– Seuraava iso mittari on Vilnan huippukokous ensi kesänä. Sitten katsotaan asento uudestaan.

”Sota voi kääntyä kummalle tahansa”

Jo pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime helmikuussa kävi selväksi, että se teki virhearvion niin lännen yhtenäisyydestä, ukrainalaisten maanpuolustustahdosta kuin oman armeijansa suorituskyvystäkin. Häkkänen muistuttaa sodan arvaamattomasta luonteesta.

– Sota voi kuitenkin kääntyä kummalle tahansa.

Nyt sota on hyökkäysvaiheiden jälkeen ajautunut kuluttavaksi asemasodaksi. Häkkäsen mukaan Infrastruktuurin tuhoaminen on Venäjälle tässä vaiheessa ainoa vaihtoehto horjuttaa Ukrainaa.

– Molemmat osapuolet joutuvat hankkimaan lisää voimaa edetäkseen maa-alueilla. Ukraina lännestä, Venäjä omilla uusilla liikekannallepanoilla.

Voit keskustella aiheesta 22.1. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle