Hyppää sisältöön

Monet vanhemmat hukassa teiniensä kasvatuksen kanssa – Jouni ja Eeli Kaikkonen vääntävät säännöistä lähes päivittäin

Ovatko perheen säännöt hyvät, löysät vai liian tiukat? Tämä erityisesti askarruttaa Ylen kyselyyn vastanneita teini-ikäisten vanhempia. Asiantuntijat kertovat, miten luoda toimivat säännöt perheelle.

Emilia Korpela

Arkipäivin kotiin kahdeksalta, nukkumaan kympiltä, puhelin pois puoli tuntia ennen nukkumaan menoa, läksyt tehdään heti kun tullaan kotiin, ruoka syödään yhdessä.

Kaikkosten perheessä säännöt ovat hyvin samankaltaisia kuin muissakin teinien perheissä.

Säännöistä kiinni pitäminen aiheuttaa silti välillä tuskaa Jouni Kaikkoselle. Hän arvioi, että säännöistä väännetään melkein joka päivä.

Jos 13-vuotias Eeli saisi päättää kodin säännöt, hänestä kotiintuloaikoja ja nukkumaanmenoa voisi surutta myöhentää.

– Aina ei väsytä. Ja jos on jokin kiva juttu menossa kavereiden kanssa, tekisi mieli jäädä vielä vähäksi aikaa.

Eeli kertoo, ettei hänen kaikilla kavereillaan ole ruutuaikaa, ja he saavat valvoa myöhempään. Se ottaa välillä päähän.

Jouni Kaikkonen oli yksi nuorten vanhemmista, jotka vastasivat Ylen verkkosivuilla olleeseen kyselyyn perheiden säännöistä ja niiden noudattamisesta. Kyselyyn vastasi yli 250 nuoren vanhempaa.

Kyselyn perusteella lähes kaikilla perheillä on jotain sääntöjä. Yleensä säännöt koskevat kotiintuloaikaa, ruutuaikaa, nukkumaanmenoaikaa, koulun hoitamista ja kotitöiden tekoa.

Moni vanhempi vaikutti kyselyn perusteella kipuilevan sääntöjen kanssa. Keräsimme ammattilaisen vinkkejä, joiden avulla perheet voivat punnita, toimivatko säännöt vai pitäisikö niitä päivittää.

Jos Eeli Kaikkonen saisi päättää, kotiintulo- ja nukkumaanmenoaikoja myöhennettäisiin. Jouni Kaikkonen haluaisi tietää enemmän, millaisia sääntöjä muilla perheillä on. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Mistä tietää, ettei ole vanhempana tiukkapipo tai liian löysä sääntöjen kanssa?

Jouni Kaikkonen toivoo usean muun vanhemman tapaan, että perheen säännöt olisivat jollain tavalla keskiverrot: eivät liian tiukat tai löysät.

Kaikkosen on kuitenkin vaikea tietää, millaisia sääntöjä muilla perheillä on.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo, että juuri perheen sääntöjen kanssa tuskailu on yleinen aihe MLL:n Vanhempain puhelimessa ja chatissa (siirryt toiseen palveluun).

Esimerkiksi perheiden näkemykset kotiintuloajasta vaihtelevat paljon. Kyselyn perusteella valtaosan nuorista täytyy olla kotona kello 19–22 välillä. Osalla nuorista ei ollut määritelty ollenkaan kotiintuloaikaa.

Kotiintuloaika klo 22.00. Ei päihteitä eikä huonoa käytöstä. Teini-ikä ei ole syy käyttäytyä huonosti.

14-vuotiaan nuoren vanhempi

Treilin perhepalveluiden toimialajohtaja Ella Vähänikkilä kuvailee sääntöjä hyviksi silloin, kun arki rullaa pääosin hyvin.

Kaikissa perheissä ei tarvita sääntöjä samoissa määrin. Toisille nuorille riittää keveämmät säännöt ilman, että se aiheuttaa rajattomuutta tai arjen haasteita. Toisille nuorille taas selkeät säännöt ovat kasvamisen kannalta tärkeitä.

Nuoren kasvutehtävänä on hiljalleen irtautua lapsuuden kodista. Jos itsenäistymiselle ei ole tarpeeksi tilaa, nuori voi riuhtaista itsensä kodista irti rajulla kapinoinnilla.

Toisaalta liian löysät säännöt voivat aiheuttaa samansuuntaisia ongelmia kuin liian tiukatkin: nuoresta voi tulla piittaamaton, jos hän kokee, ettei hänen toiminnallaan ole merkitystä. Nuoren voi olla vaikea tunnista myöhemmin omia tarpeitaan ja hän voi kokea turvattomuutta, kertoo Pajamäki.

Alla olevassa audiossa Pajamäki antaa eväitä siihen, miten vanhempi voi pohtia sääntöjen toimivuutta.

Meillä on vain yksi sääntö: en äitinä ole lapseni palvelija enkä piika. Lapsi on kasvatettu toisten kunnioittamiseen pienestä pitäen. Emme varsinaisesti pidä näitä sääntöinä, vaan normaaleina kaikille perheenjäsenille kuuluvina yhteisinä tehtävinä.

16-vuotiaan nuoren äiti

Kuinka paljon nuorella pitäisi olla sananvaltaa sääntöihin?

Noin joka kolmannella Ylen kyselyyn vastanneista säännöt nousivat keskustelun aiheeksi kerran viikossa tai useammin. Hieman yli kolmanneksella säännöistä juteltiin kerran kuukaudessa tai harvemmin.

Asiantuntijoiden mukaan on erittäin tärkeää, että nuori pääsee mukaan sopimaan säännöistä. Vaikka aikuinen päättää asioista viime kädessä, nuoren tulee tuntea osallistuvansa keskusteluun.

– Nuorta pitää kuulla, mutta vanhemmalla on veto-oikeus, sanoo Väestöliiton perheinterventiokliinikko Anita Novitsky.

Novitsky kehottaa myös miettimään, millaisia sääntöjä vanhemmilla on. Esimerkiksi kiroilukielto voi koskea vanhempia ja nuoren kanssa voidaan sopia, että vanhempi vastaa hänelle, kun nuori soittaa.

Alla olevassa audiossa Novitsky kertoo, miten vanhempi voi keskustella nuoren kanssa, vaikka nuori suuttuisi tai vetäytyisi kuoreensa.

Palkitsemme positiivisista Wilma-merkinnöistä ja jos koulussa numerot pysyvät samoina. Jos ei ole lukenut kokeeseen, kuukausirahaa vähennetään. Samoin, jos tulee selvittämätön poissaolo.

Useamman nuoren vanhempi

Säännöt eivät koskaan saa olla mielivaltaisia, vaan vanhemman täytyy aina pystyä perustelemaan ne nuorelle. Sääntöjen tarkoitus on turvata nuoren tai perheen hyvinvointia.

– Jos aikuinen ei pysty määrittelemään, miksi jokin rajoitus on laadittu, se vaatii uudelleentarkastelua, sanoo MLL:n Pajamäki.

Välitämme omien nuorien lisäksi myös heidän kavereistaan ja muistakin nuorista. Kaveria ei koskaan jätetä ja jos tapahtuu jotain ikävää, niin empimättä heti yhteys meihin tai lähimpään aikuiseen.

Usemman nuoren vanhempi

Säännöt voivat välillä aiheuttaa nuoressa kiukkua. Väestöliiton Novitskyn mielestä vanhemman tärkeä ominaisuus on sietää nuoren kiukunpuuskia.

– Nuoren kiukku on signaali vanhemmalle siitä, että nuorella on asiasta toisenlainen mielipide. Kun kaikkien tunteet kuohuvat ja ovet paukkuvat, keskustelusta ei tule mitään. Kun tunteet ovat rauhoittuneet, asiaan palataan.

Alla olevassa audiossa Treilin perhepalveluiden toimialajohtaja Vähänikkilä kertoo, milloin voi luottaa nuoren sanaan ja milloin luottamus menee sinisilmäisyyden puolelle.

Meillä vanhemmilla pitää olla tieto mihin ja kenen kanssa nuori on menossa. Jos jää kiinni valehtelemisesta, niin vapaan liikkumisen ehtona on tilapäinen puhelimen seuranta.

Usean nuoren vanhempi

Mitä tehdä, jos sääntöjä ei noudateta?

Yli 90 prosenttia Ylen verkkokyselyn vastaajista kertoi, että sääntöjen rikkomisen jälkeen asiasta keskustellaan.

Yleisimmin kodeissa käytettyjä rangaistuksia ovat kyselyn perusteella samat asiat kuin mitä säännöillä rajataan muutenkin: kotiintuloaikaa aikaistetaan, kännykän käyttöä rajoitetaan, ruutuaikaa vähennetään. Useissa kodeissa epätoivotut teot myös vähensivät viikorahaa.

Nuoresta riippuen tulee kaverikielto tai mediakielto. Toinen toimii toiselle nuorella ja toinen toiselle.

kahden teini-ikäisen vanhempi

Asiantuntijat eivät mielellään puhu rangaistuksista vaan seuraamuksista. Opetus on, että elämässä muutenkin omista teoista tulee tietynlaisia seuraamuksia.

Jouni Kaikkonen on huomannut, että Eeli Kaikkosen läksyt jäävät välillä tekemättä, jos hän ei muistuta asiasta. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Treilin Vähänikkilä neuvoo, että seuraamusten pitäisi olla loogisia ja opetuksellisia. Eli seuraamuksen pitäisi liittyä rikottuun sääntöön.

Seuraamusta ei pitäisi asettaa mielenkuohussa. Silloin seuraukset voivat olla tunteiden vuoksi ylimitoitettuja. Myös vanhemman suuttuminen on kuitenkin inhimillistä. Silloin vanhemman täytyisi myöntää omat virheensä nuorelle.

– Vanhempi voi ajatella, että nyt jos peruutan, se syö uskottavuuttani. Niin se ei tietenkään ole. Aikuisen kuuluu todeta, että tuli ylilyönti.

Keskustelemme asiasta. Jo uhkaus mopoauton takavarikosta on toimiva.

16-vuotiaan vanhempi

Seuraamusta miettiessä vanhemman olisi hyvä rauhassa myös punnita, onko sillä nuorelle haitallisia vaikutuksia.

– Esimerkiksi kännykän rajoittaminen voi olla riskitoimenpide. Nuoren sosiaaliset suhteet kulkevat pitkälti somemaailmassa. Kun kännykän käyttöä rajoitetaan, samalla rajoitetaan myös nuoren sosiaalista kanssakäymistä. Nuoren tärkeimpiä kehitystehtäviä on liittyä oman ikäisten porukkaan, selittää MLL:n Pajamäki.

Hän ei saa hetkeen jäädä yksin kotiin, kun muu perhe lähtee mökille. Teini joutuu lähtemään mukaan. Pahinta.

15-vuotiaan vanhempi

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että palkinnot toimivat kasvattamisessa paremmin kuin rangaistukset. Palkinto ei välttämättä ole sen enempää kuin nuoren kehuminen. Vaikka nuoren kanssa olisi kuinka vaikeaa, jokaisessa päivässä tapahtuu jotain hyvää.

– Nuorelle voi antaa palautetta vaikka siitä, miten hyvää huolta hän pitää kaverisuhteistaan. Aiheita on niin paljon kuin niitä haluaa arjessa nähdä. Varsinkin jos tunneilmasto perheessä on muuttunut kielteisemmäksi ja on paljon vääntöä, nuorelle on erityisen tärkeää kuulla, kuinka ihana hän on, muistuttaa Pajamäki.

Voit keskustella aiheesta 25.1.2023 kello 23.00 saakka.

Suosittelemme sinulle