Hyppää sisältöön

Norjasta löytyi maailman vanhin ajoitettava riimukirjoitus

Oslon lähettyviltä löydetty riimukivi on paljastunut jopa 2000 vuotta vanhaksi. Tutkijat pitävät sitä vanhimpana varmasti ajoitettavana riimukirjoituksena.

31x32 senttimetrin kokoinen hiekkakivi on täynnä riimukirjoitusta. Riimukivi löydettiin polttohaudasta. Kuva: Alexis Pantos / KHM
Mikko Pesonen

Norjalaiset arkeologit ovat tehneet löydön, joka saattaa muuttaa käsitystä riimukirjoituksen alkuvaiheista.

Oslon pohjoispuolella Svingerudissa syksyllä 2021 tehdyissä kaivauksissa arkeologit löysivät polttohautaan laitetun riimukiven. Löytö on merkittävä, sillä se pystyttiin ajoittamaan haudassa olleiden ihmisluun jäänteiden ansiosta.

Luun jäänteistä otettujen radiohiilinäytteiden mukaan hauta on vuosien 25 ja 250 väliseltä ajalta. Yhden näytteen mukaan hauta on viimeistään vuodelta 120.

Tämä merkitsee sitä, että Svingerudista löydetty riimukivi on saatettu kirjoittaa aivan ajanlaskun ensimmäisinä vuosikymmeninä, siis 2000 vuotta sitten. Tutkijat pitävät sitä vanhimpana varmasti ajoitettuna riimukirjoitusta sisältävänä esineenä.

Tähän asti vanhin riimukirjoitus on Tanskasta löydetystä luisesta kammasta ja arviolta noin vuodelta 150, mutta sen ajoitukseen liittyy epävarmuutta.

Ylipäänsä riimukirjoitusten tarkka ajoittaminen on vaikeaa, professori Kristel Zilmer Oslon yliopistosta arvioi.

Svingerudin riimukirjoitus on myös selvästi vanhempaa perua kuin Norjan ja Ruotsin alueen aiemmat löydöt, joista vanhimmat ovat todennäköisesti 300–400-luvuilta.

Tässä lukee idiberug. Sana saattaa viitata naisen nimeen. Kuva: Alexis Pantos / KHM

Idiberug – onko kivessä naisen nimi?

Svingerudin kiveksi nimetty riimukivi on lähes neliön muotoinen, sivuiltaan noin 30 senttimetrin kokoinen hiekkakivilaatta.

Sen tasainen etupinta on lähes täynnä riimikirjoitusta. Kirjoitusmerkkejä on myös kiven kapeammalla sivupinnalla.

Tutkijat arvelevat, että Svingerudin kivi on saattanut olla haudan paikan merkki tai muistokivi. Kivi oli aseteltu hautaan tekstipuoli alaspäin.

Poikkeuksellista kivessä on tutkijoiden mukaan sen sisältämän tekstin määrä: kivi on raaputettu lähes täyteen merkkejä, eikä kaikista synny järkeviä sanoja. Tutkijat kuvailevatkin tekstejä raapustuksina, joita voi verrata nykyajan graffiteihin.

Riimukirjoituksen asiantuntija pitää löytöä ainutlaatuisena paitsi ikänsä, myös tekstimäärän takia.

– Svingerudin kivi on urani kohokohta, sillä poikkeaa muista riimukivistä, professori Kristel Zilmer kertoo Oslon kulttuurihistoriallisen museon artikkelissa.

Zilmer työryhmineen on onnistunut tunnistamaan riimukiven vasemmasta alareunasta sanan idiberug.

Zilmerin mukaan saattaa viitata ihmisen nimeen. Idiberug voisi olla taivutusmuoto Idibera-nimisesta naisesta. Se saattaa myös viitata Idiberung-nimiseen sukuun.

– Mutta myös muut selitykset ovat mahdollisia, kuten usein vanhoissa riimukirjoituksissa, Zilmer kertoo.

Kaikista riimuista eivät asiantuntijatkaan saa selvää. Kuva: Alexis Pantos / KHM

Yhteys roomalaisiin jo keisari Augustuksen aikaan?

Riimukirjoituksen kieli on muinaisskandinaviaa, joka edelsi nykyisiä tanskan, ruotsin, norjan ja islannin kieliä.

Riimukirjoitus syntyi sen jälkeen, kun germaaniset heimot, muun muassa skandinaavit, olivat olleet kontaktissa roomalaisten kanssa. Rooman vaikutus heijastui niin kulttuuriin, tapoihin kuin kieleenkin. Riimukirjoitus on saanut inspiraatiota roomalaisista aakkosista ja on tavallaan niiden pohjoismainen versio.

Riimukirjaimistoja on erilaisia. Yleisimpiä ovat niin kutsutut futhark-kirjoitukset. Svingerudin kivessä on futharkin vanhempaa versiota, jossa on kaikkiaan 24 merkkiä. Nuoremmassa futhark-kirjoituksessa merkkejä on 16.

Vanhemman futhark-kirjoituksen löydöt ovat harvinaisia. Norjasta vanhoja futhark-riimukirjoituksia on löydetty vain muutamia kymmeniä ja ne on kirjoitettu ennen vuotta 500.

Kaikkiaan riimukirjoitusta sisältäviä esineitä on löydetty noin 6000.

Toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund kertovat riimukirjoituksen vaiheista Viikinkien aika -radiosarjassa:

Riimukirjoituksen ikä on askarruttanut tutkijoita. Germaanisten heimojen ja roomalaisten on arveltu olleen yhteydessä joskus ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina. Tähän suuntaan viittaisivat myös tähän asti vanhimmat riimukirjoitukset.

Svingerudin kivi saattaa olla kuitenkin näitä jopa yli sata vuotta vanhempi. Tutkijoiden mukaan löytö saattaakin muuttaa käsitystä riimukirjoituksen synnystä ja kehityksestä. Yhteys Roomaan saattaisi olla peräisin jo ensimmäisten keisarien, Augustuksen tai hänen välittömien seuraajiensa ajalta.

Riimukirjoitus liitetään usein viikinkiaikaan eli noin vuosiin 800-1000. Noin puolet riimuista on viikinkiaikaisia. Kuten Svingerudin riimukivi osoittaa, varhaisimmat riimut ovat kuitenkin selvästi aikaisemmalta ajalta. Toisaalta riimuja käytettiin satoja vuosia viikinkiajan jälkeen. Ruotsin Älvdalenista on löydetty riimukirjoituksella tehty kirje, joka on niinkin tuore kuin vuodelta 1906.

Lisää aiheesta:

Viikinkien riimut olivat kansan käytössä Ruotsissa vielä 1900-luvulla

Suosittelemme sinulle