Hyppää sisältöön

Venäläiskirjailija kertoo Ylen haastattelussa häpeävänsä synnyinmaataan ja toivovansa, että Putinin hallinnon rikokset selvitetään

Suomessa vieraillut venäläissyntyinen kirjailija Mihail Šiškin uskoo, että Venäjä muuttuu vain, jos se käy perusteellisesti läpi menneisyytensä. Myös nykyhallinnon teot on selvitettävä.

Mihail Šiškin vieraili Helsingissä kertomassa juuri suomennetusta teoksestaan. Kuva: Thomas Hagström / Yle
Miia Gustafsson

Kirjailija Mihail Šiškin katselee suomalaisen kustantamonsa ikkunasta Helsingin loskaisia katuja. Hän huokaa, sillä viime vuosi on ollut hänelle raskas.

Šiškin on puhunut ja kirjoittanut Venäjän tilanteesta jo vuosia. Hän vieraili Helsingissä viimeksi vuonna 2015 ja silloin hän kertoi proosateoksensa Neidonhius (suom. Vappu Orlov) lisäksi Krimin tilanteesta ja Venäjän hallinnosta.

Šiškin on asunut Sveitsissä jo pitkään, ja hän on kirjoittanut säännöllisesti eurooppalaisiin sanomalehtiin Venäjän tilanteesta. Myös Helsingin Sanomissa on julkaistu hänen kirjoituksensa (siirryt toiseen palveluun).

Silti hänestä tuntuu, ettei häntä ole kuunneltu.

”Kaikki haluavat jatkaa mukavaa elämäänsä”

Šiškin on Euroopassa tunnettu kirjailija, ja hän yritti saada aikaan boikottia jo ennen Sotšin talviolympialaisia vuonna 2014.

Turhaan.

Heti olympialaisten päätyttyä Venäjä miehitti Krimin.

Myös vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat pidettiin Venäjällä. Silloin kaikille oli jo selvää, että Itä-Ukrainassa käydään sotaa.

– Putin tulkitsee tällaiset ”osallistumiset” hiljaiseksi hyväksynnäksi. MM-kisat olivat lähtölaskenta viime helmikuussa alkaneelle hyökkäykselle.

Šiškin ei kuitenkaan halua tuomita länsimaita tai syyttää sokeudesta. Hän ymmärtää, miksi näin kävi.

– Ihmiset ovat naiiveja. Kaikki haluavat jatkaa mukavaa elämäänsä, pitää työpaikkansa ja tehdä lomamatkoja. Se on ihan ymmärrettävää. Ei kukaan halua sotaa. Siksi siltä on helppo sulkea silmänsä.

Miten kirjoittaa rakkaudesta, kun on sota?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei tullut Šiškinille yllätyksenä, sillä hän ”ennusti” sen jo vuonna 2019 julkaistussa kirjassaan, joka on nyt suomennettu nimellä Sota vai rauha (suom. Sirpa Hietanen).

Esseekirjassaan Šiškin yrittää avata syitä Venäjän nykytilaan. Hän käy läpi maan historiaa, jonka avulla syy- ja seuraussuhteet hahmottuvat selkeästi.

Mihail Šiškin on palkittu ja arvostettu kirjailija. Viime vuosina hän ei ole pystynyt kirjoittamaan proosatekstiä. Kuva: Thomas Hagström / Yle

Kirjailijaa ärsyttää venäläisen sielun mystifiointi. Hänen mukaansa kaikki on selvää, kunhan perehtyy menneeseen.

– Välillä tuntuu, etteivät ihmiset ymmärrä Venäjää lainkaan. Silti he kirjoittavat siitä kirjoja ja analyyseja. Siksi halusin tehdä tämän esseekirjan.

Toinen syy tietokirjan tekemiseen on, ettei Šiškin pysty kirjoittamaan proosatekstiä.

– Miten voisin kirjoittaa romaanin ikuisesta rakkaudesta tässä tilanteessa? Se on mahdotonta. Me olemme sodassa.

Šiškin tuntee synnyinmaansa puolesta suurta häpeää ja pettymystä.

Niinpä hän jatkaa taisteluaan Venäjän nykyhallintoa vastaan kirjoittamalla ja puhumalla.

– Teen kaikkeni. Minulle tämä on taistelua sivilisaation ja kulttuurin puolesta, barbaarista hallintoa vastaan.

Kirjailijat Mihail Šiškin ja Sofi Oksanen keskustelevat Helsinki Lit -festivaalilla vuonna 2015.

”Päätin, etten enää mene Venäjälle”

Mihail Šiškin ei ole käynyt Venäjällä vuoden 2014 jälkeen. Silloin hän vieraili kirjamessuilla entisessä kotimaassaan. Venäjä oli juuri miehittänyt Krimin.

– Messuilla kukaan ei puhunut miehityksestä. Olin ainut, joka nosti asian esille. Hiljaisuus oli nöyryyttävää. Päätin, etten enää mene Venäjälle.

Nykyään hänen ei edes olisi turvallista mennä sinne.

Lähes kaikki Šiškinin ystävät ovat muuttaneet pois.

– Kotimaassani ei ole enää vapaata kulttuuria. Se on tietysti aika absurdi ilmaisu, sillä kulttuuri on lähtökohtaisesti vapaata. On todella iso kysymys, miten venäläinen kulttuuri voi ylipäätään jatkua.

Totuuden muuntelulla on pitkät perinteet

Juuri suomennetussa kirjassaan Šiškin auttaa ymmärtämään venäläisyyttä, kuten suhtautumista valehteluun.

Venäjän nykyhallinto käyttää surutta hyväkseen länsimaiden erilaista suhtautumista totuuden puhumiseen.

– Länsimaiden johtajat ja kansalaiset ovat hyvin hämmentyneitä kohdatessaan röyhkeää valehtelua. He eivät tiedä, mitä sanoa tai tehdä, kun toinen valehtelee päin naamaa.

Šiškin selittää, että Venäjällä suhtautuminen on aivan toinen. Siellä tiedetään, että Putin valehtelee, mutta se on pelin henki.

– Monet ikäpolvet ovat kasvaneet valheiden keskellä Neuvostoliiton aikana. Silloinkin televisiosta ja lehdistä seurattiin yhtä totuutta, kun taas kansan keskellä vallitsi toinen totuus. Se oli selviytymisstrategia ja siksi aivan hyväksyttävää.

Neuvostoliiton aikana virallinen totuus oli usein erilainen kuin katujen totuus. Kuva on Leningradista vuodelta 1990. Kuva: Ullstein bild/ AOP

Kirjassaan Šiškin kuvaa esimerkein, miten luonnollista ja arkipäiväistä totuuden muuntelu oli hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan.

Vuonna 1986, kun Tšernobylin ydinvoimalan räjähdyksestä ryhdyttiin kertomaan mediassa, viranomaiset sanoivat, ettei ole mitään hätää. Šiškinin mukaan neuvostokansalaiset oivalsivat saman tien, että hätä on suuri.

– Venäjällä valehtelu on luonnollinen tapa käyttää valtaa. Lännessä sitä on hyvin vaikea ymmärtää. En voi kuvitellakaan, mitä tapahtuisi, jos Suomen presidentti valehtelisi teille päin naama televisiopuheessaan. Luulen, ettei hän enää seuraavana päivänä olisi presidentti.

Putinin rikokset täytyy selvittää

Perimmäisenä syynä Venäjän ongelmille Šiškin pitää sitä, ettei Venäjällä ole koskaan käsitelty menneisyyttä. Hän ottaa esimerkiksi, miten saksalaiset ovat vuosikymmeniä kestäneen prosessin aikana päässeet irti Hitlerin aikakaudesta.

– Sen sijaan nyky-Venäjällä Stalinin fasismia vaalitaan monin tavoin. Ei ole merkkiäkään syyllisyydestä ja katumuksesta.

Jotta Venäjä voisi muuttua, sen on tehtävä tilit selviksi menneisyyden kanssa. Šiškinin mukaan uuden demokraattisen kansakunnan syntyminen edellyttää Putinin aikakauden rikosten perusteellista selvittämistä.

– Myös jokaisen venäläisen on käytävä asiat läpi sisimmässään.

Šiškin toivoo, että Venäjällä käsiteltäisiin menneisyyttä. Kuva on viime vuoden toukokuulta voitonpäivän paraatista Moskovasta. Kuva: AOP

Mihail Šiškin ei kuitenkaan ole kovin optimistinen Venäjän suhteen. Hän pelkää, että Putinin aikakauden jälkeen tulee jälleen kaaos.

– Uusi diktatuuri syntyy aina järjestyksen kaipuusta.

Ukrainan suhteen Šiškin on optimistisempi. Hän uskoo, että Ukraina selviytyy sodasta voittajana.

Hän uskoo myös kirjallisuuden voittoon, sillä aina sotien jälkeen syntyy kukoistuksen aikakausi kirjallisuudessa. Niin tapahtui maailmansotien jälkeen.

– Sota aiheuttaa niin paljon vihaa, surua ja tuskaa, joka sitten purkautuu hienona kirjallisuutena. Kirjallisuuden ja kulttuurin tehtävä on käsitellä syntynyttä traumaa.

Omasta puolestaan hän ei vielä uskalla puhua. Hän on pystynyt käsittelemään synnyinmaansa aiheuttamaa tuskaa ja häpeää kirjoittamalla esseitä ja tietokirjallisuutta. Vuosia jatkunut taistelu käy kuitenkin voimille. Viime vuoden loppupuolella Šiškin kertoo olleensa aivan lopussa.

Onneksi tuli joulu ja hän sai viettää aikaa lastensa ja lastenlastensa kanssa. Šiškin kaivaa tietokoneensa uumenista jouluisen kuvan perheestään.

– Perhe pelasti minut.

Lue lisää:

Putin on hullu, sanoo Anna Shishova, jonka elokuva paljastaa, miten nuori tyttö ajetaan salaisen poliisin ansaan Venäjällä

Ukrainalaisohjaaja teki enteellisen elokuvan sodasta – nyt näyttelijät ovat oikeasti rintamalla

”Venäjä ja länsi eivät koskaan ymmärrä toisiaan”, sanoo maailmankuulu venäläiskirjailija Ylen haastattelussa

Suosittelemme sinulle