Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on aloittanut tänään laajat terveystarkastukset. Tarkastuksiin osallistuu 10 000 suomalaista eri puolilta maata.
Osallistujat on valittu etukäteen ja sattumanvaraisesti niistä, jotka vastasivat viime vuonna THL:n terveyskyselyyn.
Heiltä testataan esimerkiksi näkö ja kuulo, otetaan verinäyte, tehdään keuhkojen puhalluskoe ja testataan fyysistä kuntoa. Lisäksi kartoitetaan muistia, tarkkaavuutta ja esimerkiksi stressiä.
Tietoa ei saa muilla keinoin
Terveystarkastukset ovat osa THL:n Terve Suomi -tutkimusta. THL:n asiantuntijat tekevät tarkastuksia kevään 2023 aikana 50 paikkakunnalla Helsingistä Utsjoelle, THL tiedottaa.
Tutkija Noora Ristiluoman mukaan terveystarkastukset antavat tietoa, jota ei ole mahdollista kerätä muilla keinoin.
– Esimerkiksi toimintakyky on osa-alue, josta emme saa kattavaa kuvaa muualta. Teemme monipuoliset toimintakykymittaukset ja on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset tulevat paikalle ja osallistuvat tutkimuksiin, Ristiluoma sanoo.
Hän esitteli tutkimusta tiistaina Lappeenrannassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Vastaavia tilaisuuksia järjestettiin useilla paikkakunnilla.
Tavoitteena kansansairauksien ehkäisy
Terveystarkastukset antavat tietoa muun muassa kansansairauksisista ja auttavat sitä kautta ennaltaehkäisemään sairauksia. Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi päätöksenteon tukena ja terveyspalvelujen kehittämisessä.
Odotettavissa on, että tutkimus tuo esille sekä alueellisia terveyseroja että korona-ajan pitkäaikaisia vaikutuksia väestötasolla.
– Monet ovat kertoneet, että paino on noussut koronavuosien aikana. Myös yksinäisyys ja psyykkinen kuorma saattavat nousta koronaselvityksissä esille, Ristiluoma mainitsee.
Testattava itse saa kattavasti tietoa omasta terveydestään, kuten riskistään sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai tyypin 2 diabetekseen.
Hyvinvointialue: Neuvoja tarjolla
Aija Rautio työskentelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkönä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
Hän toivoo, että hyvinvointialueen lisäksi tutkimukseen osallistuvat ihmiset saavat tuloksista hyötyä itselleen.
– Mikäli esimerkiksi elintapoihin tarvitaan tukea ja apua, sitä on tarjolla meillä hyvinvointialueella, Rautio kertoo.
Mitä eteläkarjalaisten voinnista tiedetään tällä hetkellä? Aija Rautio kertoo esimerkkejä Noora Palolan haastattelussa. Voit kuunnella kommentin alta.
Vastaavilla tutkimuksilla saatu tärkeää tietoa väestön terveydentilasta
Suomessa on pitkät perinteet väestötutkimuksessa ja niiden myötä on pystytty ehkäisemään jopa sairauksia, kertoo THL:n erikoistutkija Katri Sääksjärvi.
Esimerkkinä Sääksjärvi mainitsee vuonna 2000 tehdyn THL:n tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että lähemmäs 60 prosentilla aikuisväestöstä on puutetta D-vitamiinipitoisuudessa.
– Tämän myötä elintarvikkeita ryhdyttiin vitamimoimaan ja tilannetta saatiin kohennettua, Sääksjärvi kertoo.
Parhaillaan meneillään olevan Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia saadaan kesäkuussa.
– Mielenkiinnolla odotan, mikä on tilannekuva tänä vuonna Suomen väestössä, Sääksjärvi toteaa.
Voit keskustella aiheesta 25. tammikuuta kello 23.00 asti.