Hyppää sisältöön

Nopeiden raideyhteyksien hyödyt jäävät kustannuksia pienemmiksi, ja niiden rakentamisesta aiheutuisi valtavat päästöt

Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan suuntaavien yhteyksien kustannuksista on tehty selvitys. Sen mukaan hankkeet ovat taloudellisesti kannattamattomia ja kuormittavat valtavasti ilmastoa.

Valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö julkistavat raportin, jossa tarkastellaan suurten raideliikennehankkeiden kustannuksia, investointimahdollisuuksia ja ilmastovaikutuksia.
Elina Nieminen

Ministeriötyöryhmä on tehnyt selvityksen nopeammat junayhteydet mahdollistavien raideliikennehankkeiden kustannuksista ja vaikutuksista. Tänään tiistaina julkaistussa raportissa käydään läpi Turun tunnin junan, Tampereen Suomiradan ja Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan Itäradan tunnuslukuja.

Suomiradan osalta selvityksessä on verrattu kahta eri vaihtoehtoa, uutta suurnopeusrataa ja nykyisen pääradan kehittämisvaihtoehtoa.

Vaikka raportissa ei oteta kantaa hankkeiden toteuttamiseen tai keskinäiseen järjestykseen, siitä löytyy eväitä päätösten pohjaksi.

Rahoitus nielee miljardeja veroeuroja

Selvityksen perusteella miljardeja maksavat raideliikennehankkeet vaatisivat paljon julkista rahaa. Vaikka lisäksi olisi mahdollista saada yksityistä rahoitusta, senkin arvioidaan edellyttävän valtion takausta investoinneille.

Vuosikymmeniä kestävien hankkeiden kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuuksia, ja niiden julkiselle sektorille aiheuttamia kokonaiskustannuksia on mahdotonta arvioida etukäteen. Myös velkarahoitukseen liittyy riskejä.

Raportissa on verrattu liikennöinnistä saatavaa hyötyä uusista ratayhteyksistä aiheutuviin kustannuksiin. Tällä perusteella hankkeiden suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan kustannuksia ja niiden arvioidaankin olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia.

Päästöjen kuittaamiseen voi mennä yli 300 vuotta

Selvityksen mukaan raidehankkeiden ilmastovaikutukset ovat valtavat. Merkittävä osa päästöistä syntyy rakentamisen aikana, ja niiden laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on 140–330 vuotta.

Arviot on tehty nykyisen rakennusteknologian puitteissa, ja on mahdollista, että tulevaisuuden innovaatiot mahdollistavat ilmastoystävällisemmän rakentamisen. Takeita siitä ei kuitenkaan ole.

Kasautumishyödyt jäävät todennäköisesti vähäisiksi

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri, kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi selvityksen tiedotustilaisuudessa, että raidehankkeet ovat taloudellisesti kannattamattomia ja niistä jää isot summat veronmaksajille maksettavaksi.

– Jos rakentamispäätös tehtäisiin, sen pitäisi tapahtua jostain muusta kuin taloudellisesta näkökulmasta.

Selvityksessä ei ole pystytty kovin hyvin tarkastelemaan, millaisia bruttokansantuotteen kasvua vauhdittavia hyötyjä hankkeista olisi. Majasen mukaan aiempien selvitysten pohjalta voi kuitenkin arvioida, että kasautumishyödyt eivät ole hirveän suuria.

– Ja silloinkin voidaan kysyä, olisiko samalla rahalla saatavissa vastaavia vaikutuksia jostain muusta hankkeesta vielä enemmän, hän sanoo.

Juha Majanen toimii selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Aikaa säästyisi 13 minuutista puoleen tuntiin

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kolme suurta raideliikennehanketta väleille Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Porvoo–Kouvola. Suunnittelusta vastaavat sitä varten perustetut Turun tunnin juna oy, Suomi-rata oy ja Itärata oy. Suunnitteluyhtiöt omistavat valtio ja radan alueen kunnat.

Pisimmällä hankkeessa ollaan Turussa, jossa ratasuunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Sekä Suomiradan että Itäradan osalta samassa pisteessä ollaan aikaisintaan 2020-luvun lopussa.

Nykyisten suunnitelmien mukaan uudet radat mahdollistaisivat nykyistä nopeammat junayhteydet pääkaupunkiseudulle.

Matkustajamäärät kasvavat joka tapauksessa

Nopeampien yhteyksin on arvioitu lisäävän junalla matkustamista. Selvityksen mukaan matkustajamääriin vaikuttavat nopeuden lisäksi myös esimerkiksi lippujen hinnat, pysähdysasemat ja vuoromäärät.

Alla olevassa grafiikassa matkustajamäärien ennusteita on tarkasteltu kunkin radan samalla valikoidulla raideosuudella.

Valtiovarainministeriön- ja liikenne- ja viestintäministeriön asettama Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvityshanke on toteutettu yhteistyössä asiaan liittyvien virastojen ja suunnitteluhankeyhtiöiden kanssa. Työssä on kuultu myös kuntia ja kaupunkeja sekä selvitetty työeläkeyhtiöiden ja finanssilaitosten näkemyksiä ratahankkeiden rahoitukseen liittyen.

Selvityksen tarkoituksena ei ole ottaa kantaa hankkeiden toteutukseen, vaan selvittää niiden rahoitusmahdollisuuksia ja investointiedellytyksiä päätöksenteon tueksi.

Hankeyhtiöt jatkavat suunnittelutyötä. Niissä tehtävät selvitykset lisäävät omalta osaltaan tarvittavaa tietopohjaa. Päätöksen hankkeiden rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä tekevät viimekädessä hallitus ja eduskunta. Jokaisesta hankkeesta päätetään erikseen.

Mitä mieltä olet raidesuunnitelmista? Voit kommentoida aihetta keskiviikkoon kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle