Hyppää sisältöön

Eurooppaan rakennetaan useita uusia laukaisualustoja satelliitteja kantaville raketeille

Satelliittien koko on pienentynyt ja niiden määrä kasvaa. Ruotsin Kiirunassa vihittiin laukaisukeskus ja ensimmäisen satelliitteja kuljettavan raketin odotetaan lähtevän matkaan vuoden sisällä.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja kuningas Kaarle Kustaa vihkivät satelliittien laukaisukeskuksen Kiirunassa tammikuun puolivälissä. Kuva: Jonas Ekströmer / EPA

Tammikuun puolivälissä Ruotsin Kiirunassa oli juhlapäivä. Kuningas Kaarle Kustaa, pääministeri Ulf Kristersson ja EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vihkivät käyttöön satelliittien laukaisukeskuksen.

Kiirunan avaruuskeskus on ollut toiminnassa jo 1960-luvun puolivälistä. Sieltä on lähetty avaruuteen yli tuhat tutkimusrakettia ja stratosfääristä havaintopalloa.

Nyt Kiirunassa otetaan seuraava, pitkä askel. Mahdollisesti vuoden sisällä sieltä laukaistaan avaruuteen raketti, joka kuljettaa kiertoradalle pienikokoisia satelliitteja. Kiirunassa tullaan testaamaan myös uudelleen käytettäviä raketteja, Ruotsin avaruushallinnon tutkimusjohtaja Kristine Dannenberg kertoo.

Pienet satelliitit ovat vain noin maitopurkin kokoisia. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle

Suunnitelmia satelliittien lähettämiseksi on myös länsinaapurissa Norjassa, Andoyan avaruuskeskuksessa. Se on kaupallinen hanke, jossa julkisella vallalla on kuitenkin vahva osuus.

Kisassa ovat mukana lisäksi ainakin Britannia ja Portugali.

– Tämä kertoo siitä, että avaruudesta on tulossa talousalue ja sen merkitys strategisessa mielessä myös korostuu hyvin paljon. Pääsy avaruuteen on tärkeää taloudelle ja turvallisuudelle, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks sanoo.

Satelliitit pienimmillään vain maitopurkin kokoisia

Tähän asti Euroopan ainoa satelliittien laukaisuun kykenevä avaruuskeskus on ollut kaukana Etelä-Amerikassa, Ranskan Guyanassa. Kalliiden ja isokokoisten satelliittien lähettäminen on vaatinut kansallisia ponnistuksia.

Nykyiset satelliitit ovat kutistuneet pienimmillään maitopurkin kokoisiksi ja niiden tarve on kasvanut. Lähivuosina avaruuteen lähetetään tuhansia satelliitteja. Siitä on tullut bisnestä, isosti.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks pitää kykyä lähettää satelliitteja avaruuteen tärkeänä osana huoltovarmuutta. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle

– Jotta kaupalliselle palvelulle olisi tarjolla tarpeeksi pääsyä avaruuteen, kehitetään kaupallisesti laukaisualustoja ympäri Eurooppaa ja maailmaa, Praks sanoo.

Yhdysvallat ja Kiina ovat tässäkin kisassa eturintamassa eli Euroopalla on kirittävää.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa heijastuu avaruuteenkin. Eurooppa on rakentanut avaruusohjelmansa yhteistyön varaan, mutta se maailma on muuttumassa.

– Satelliitit ovat kriittinen infrastruktuuri, josta pitää pitää huolta, Praks muotoilee.

Avaruuskeskus vaatii tilaa

Mistä tahansa raketteja ei voi lähettää taivaalle. Avaruuskeskukset sijaitsevat yleensä lähellä päiväntasaajaa.

– Päiväntasaajalla saadaan noin 8 prosenttia lisää vauhtia maapallon pyörimisnopeudesta eli voidaan laukaista hieman isompia satelliitteja hieman vähemmällä polttoaineella, hiukan pienemmällä raketilla. Mutta näitä pystyy laukaisemaan pohjoisesta ja riippuu vähän kiertoradasta, kuinka paljon siinä menetetään tai voitetaan, Praks selittää.

Laukaisualusta vaatii turvallisuussyistä runsaasti tilaa ja tilaa nimenomaan itään. Nousun jälkeen raketit kaartavat yleensä maapallon pyörimissuuntaan.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Tiheästi asutussa Euroopassa itärannikot ovat kortilla, mutta pohjoisessa riittää harvaan asuttuja neliökilometrejä. Portugalin avaruuskeskus sijaitsee keskellä Atlantin autiutta, Azorien saarilla.

Seuraavaksi jännitetään, kuka Euroopassa ensimmäisenä onnistuu toimittamaan satelliitteja avaruuteen. Norjan avaruushallinnon strategiajohtaja Frank Udnaes kertoo, että heidänkin tavoitteensa on vuoden päässä.

Satelliittien laukaisu avaruuteen on rakettitiedettä jos mikä. Britit saivat kokea sen vaikeuden tammikuun alussa.

Rakettia kuljettanut Cosmic Girl -jumbojetti lähti matkaan Newquayn tukikohdasta. Raketin laukaisu valtameren yllä onnistui, mutta kiertoradalle se ei koskaan päässyt.

Kuuntele Yle Areenasta Tiedeykkönen: Iceye on ennättänyt tekemään paljon lyhyen toimintansa aikana. Se kasvoi Aalto-yliopiston satelliittihankkeen oheisprojektista nopeasti kansainväliseksi avaruusalan yhtiöksi, joka on tällä hetkellä eräs Euroopan avaruustoiminnan kirkkaimmista tähdistä. Yhtiö on kehittänyt hyvin edistyksellisiä satelliitteja, jotka kuvaavat maapallon pintaa tutkan avulla. Jari Mäkinen haastattelee yhtiön perustajaa Pekka Laurilaa.

Suosittelemme sinulle