Hyppää sisältöön

Kuuma metsäkiista jatkuu Aalistunturilla – hakkuut jatkuivat viikonloppuna, maanantaina luonnonsuojelijat olivat vastassa

Metsähallitus jatkoi hakkuita Aalistunturilla viikonloppuna, mutta tänään maanantaina aktivistit seisauttivat hakkuut. Yle seurasi Aalistunturin metsien vaiheikkaita tapahtumia viikonlopun yli.

Ida Korhonen tuli jo toista kertaa samalla viikolla Aalistunturin alueelle häiritsemään alueen metsätöitä. Kuva: Pasi Peiponen / Yle
Virpi Hukkanen,
Pasi Peiponen,
Seppo Ahava

Luonnonsuojelijat eivät anna periksi helpolla Aalistunturin kiistassa.

Viikko sitten kahdeksan nuorta joutui putkaan Rovaniemelle, kun he keskeyttivät Metsähallituksen hakkuut Kolarin takametsissä. Lauantaina osa heistä tuli takaisin. Mukana oli myös uusia aktivisteja.

Ylen toimittaja ja kuvaaja ajoivat Kolarin metsiin viikonvaihteessa ja seurasivat metsäkiistan käänteitä.

– Me vastustamme valtion metsäpolitiikkaa, luontoaktivisti Ida Korhonen kertoi Aalistunturin alueella.

Putkasta vapautunut Korhonen sovitteli suksia jalkaansa. Yhteensä 14 hakkuiden vastustajaa valmistautui hiihtämään metsätyömaalle.

Ryhmä on nimennyt itsensä Metsäliikkeeksi. Aktiiveilla on taustaa Greenpeacessa, Elokapinassa ja Luonnonsuojeluliitossa.

Metsähallituksen hakkuut jatkuivat viikonloppuna luonnonsuojelijoista huolimatta. Tänään maanantaina mielenosoittajat estivät työntekijöiden pääsyn koneilleen ja hakkuut keskeytyivät.

Näillä valtion mailla käydään tällä hetkellä Suomen kuuminta metsäkiistaa.

Aalistunturi siintää taustalla. Hakkuiden jäljet näkyvät maisemassa. Video: Seppo Ahava / Yle

Lumen alla kasvaa metrinen taimikko

Metsäkone kaataa mäntyjä Aalistunturin juurella viikonvaihteessa.

Myös poliisi on tullut alueelle turvaamaan työrauhaa.

Aluejohtaja Samuli Myllymäki puolustaa metsässä työnantajansa Metsähallituksen toimia.

– Valtio omistajana asettaa tietyn tuottotavoitteen meille ja me toteutamme sitä, Myllymäki sanoo metsäkone taustallaan.

Aluejohtaja Samuli Myllymäki on yllättynyt, että aktivistit tulivat suojelemaan talousmetsää. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Metsähallitus tekee alueella harvennushakkuita.

– Täällä lumen alla on metrin korkea taimikko ja me poistamme nyt sen päältä ylispuita, aluejohtaja Myllymäki kertoo.

Ylispuut on jätetty maastoon edellisten hakkuiden aikana kymmenen vuotta sitten. Ne ovat siemenpuita ja suojaavat varhaisvaiheen taimikkoa.

Perjantaina kukaan ei häirinnyt hakkuita. Niitä on tarkoitus jatkaa 400 hehtaarin alueella koko kevättalvi.

Samuli Myllymäki on yllättynyt siitä, että luonnonsuojelijat ovat tulleet paikalla. Alueen metsät ovat olleet vuosikymmeniä metsätalouskäytössä.

Kiista ei ole kuitenkaan syntynyt juuri nyt.

Metsäkoneen kuljettaja pinoaa Aalistunturin lähettyviltä kaatamansa puut. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Osa paikallisista haluaa kansallispuiston

Itse tunturi on jo suojeltu tuhannen hehtaarin laajuisesti.

Joukko paikallisia ihmisiä on tehnyt aloitteen alueen laajemmasta suojelusta. He ovat ehdottaneet, että valtio perustaisi Aalistunturin ympäristöön 10 000 hehtaarin kansallispuiston. Aloite on ympäristöministeriön käsittelyssä.

Karttaan on merkitty alue, jota on ehdotettu kansallispuistoksi. Kartasta näet myös punaisella merkityt ”metsänkäyttö”-alueet. Metsähallitus suunnittelee hakkuita näille alueille. Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Luonnonsuojeluliitto on koettanut saada kansallispuistoksi ehdotetulle alueelle toimenpidekiellon. Asia on hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Aktivisteilla on viesti ministereille

Kyse on yhtä tunturialuetta laajammasta kiistasta.

Luonnonsuojelijoiden varsinainen kohde istuu Helsingissä. Suomen hallitus toimii Metsäliikkeen Ida Korhosen mielestä ristiriitaisesti.

Korhonen muistuttaa, että Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon, jonka suurin aiheuttaja on Suomessa vanhojen ja laajojen metsien väheneminen.

– Samaan aikaan valtio hakkaa Lapissa jopa alkuperäisiä luonnonmetsiä, Ida Korhonen paheksuu.

Luonnonsuojelijat hiihtivät lauantaina kohti hakkuualuetta. Video: Seppo Ahava / Yle

Metsäliikkeen viestin kohteena ovat siis ministeritason poliittiset päättäjät. He päättävät myös siitä, kuinka paljon Metsähallituksen on tuotettava rahallista voittoa metsillään.

– Metsähallituksen tulostavoite on liian korkea ja hakkuumäärät ovat kestämättömät, Korhonen sanoo.

Aktivistit puolustavat toimillaan koko Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Korhonen kannattaa laajoja suojelualueita

Aalistunturilla on lajistoltaan arvokkaita kohtia ja oma alueellinen arvonsa.

Metsähallitus on luvannut jättää hakkaamatta arvokohteet.

Paikalliset luonnonsuojelijat perustelevat alueen arvoa sen vaihtelevilla luontotyypeillä. Se on yhtenäinen vesien valuma-alue puroineen ja järvineen.

Metsäliikkeen Ida Korhonen kannattaa toki kansallispuiston perustamista. Hänen mukaansa se on tarpeellista luontokadon pysäyttämiseksi.

– Pienten luonnonmetsien suojelu ei riitä, vaan tarvitaan laajoja alueita, Korhonen sanoo.

Korhonen sitoo sukset jalkoihinsa ja nousee hangelle.

Joukon ensimmäiset ovat jo avanneet ladun metsään, kohti hakkuita.

Kylänraitilla kulkijat suvaitsevat hakkuut

Kolarin kunta levittäytyy laajalle alueelle.

Kunnan keskustassa paikalliset asukkaat ottavat Metsähallituksen hakkuut leppoisasti. Toimittajamme törmäsi vain yhteen henkilöön, jonka mielestä hakkuut pitäisi lopettaa heti.

Kolme Kolarin kuntalaista ymmärtää hakkuut, yksi ei. Video: Seppo Ahava / Yle

Hakkuut piristävät taimikkoa

Metsähallitus aikoo hakata Aalistunturin alueella koko kevättalven.

Aluejohtaja Samuli Myllymäki ottaa puheeksi ilmastonmuutoksen. Hänen mielestään Metsähallitus toteuttaa myös ilmastonmuutoksen kannalta kestävää metsäpolitiikkaa.

– Me hakkaamme vuosittain vain puolet siitä määrästä, minkä metsämme kasvavat, Myllymäki perustelee.

Kaikissa Suomen metsissä yhteensä kaadetaan puuta tällä hetkellä niin paljon, että metsät eivät sido hiilidioksidipäästöjä entiseen malliin.

Aalistunturin alueen hakkuiden tarkoitus on mahdollistaa taimikon hyvä kasvu.

Myllymäki vakuuttaa, että luontoarvot otetaan hakkuita tehdessä monella tapaa huomioon.

– Säästöpuuryhmiä jää yhä hakkuualueelle.

Itse Aalistunturin kansallispuistohankkeeseen Myllymäki ei ota kantaa. Siitä päättää ympäristöministeriö.

Metsäliikkeen aktivistit lähtivät metsään lauantaina toista kertaa. Joukkoon kuului luonnonsuojelijoita Rovaniemeltä, Oulusta, Joensuusta, Helsingistä, jopa Saksasta ja Ruotsista. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Valtion maista iso osa suojeltua

Valtio on Suomen suurin yksittäinen metsänomistaja.

Metsähallituksen hallinnassa on 12,6 miljoonaa hehtaaria maa- ja metsäalueita eli lähes kolmannes Suomen pinta-alasta.

Metsäliikkeen Ida Korhonen kannattaa Aalistunturin seudulle ehdotettua kansallispuistoa myös siksi, että se on nimenomaan valtion omistuksessa.

Euroopan unionin tavoitteena olisi suojella lähes kolmannes maiden pinta-alasta.

Yksityisten maiden suojelu on oikeudellisesti ja taloudellisesti kallista.

– Tämä alue on jo valmiiksi valtion omistuksessa, Korhonen sanoo.

Valtion eli Metsähallituksen metsistä suuri osa on suojeltua. Suojellut metsät ja erämaat sijaitsevat enimmäkseen Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomessa metsät ovat enimmäkseen yksityisomistuksessa.

Aktivistit ottelevat usein valtion mailla

Luonnonsuojelijat ovat kapinoineet Metsähallitusta - eli valtiota - vastaan viime vuosina usein.

Aalistunturin lisäksi Greenpeace koettaa estää parhaillaan hakkuita myös Lapinjärvellä itäisellä Uudellamaalla. Luonnonsuojelijoiden mukaan Metsähallitus aikoo hakata siellä tärkeän lintumetsän.

Oulujärvellä kahden ulkoilusaaren hakkuuaikeet ovat herättäneet vastustusta jo vuosia. Nyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vaatinut lisäselvityksiä Metsähallitukselta. Valtio suunnittelee metsien hakkuita enää toiselle saarista.

Vuosi sitten luonnonsuojelijat keskeyttivät metsän kaatoa Kainuussa.

25.1. kello 16.30 tarkennettu karttaa Aalistunturin alueesta. Kartassa oli alunperin merkitty kaikki alueelle tehdyt metsänkäyttöilmoitukset. Nyt kartassa on vain voimassa olevat ilmoitukset.

25.1. kello 22.30 lisätty ”miljoonaa” kohtaan, jossa kerrotaan Metsähallituksen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden määrä.

A-studion suora lähetys pureutuu tänään lisää Aalistunturiin ja kysyy: ”Pitäisi valtion metsiä suojella nykyistä enemmän?” Studiossa myös ympäristöministeri Maria Ohisalo. Lähetys alkaa 23.1.2023 kello 21. Keskustelua voi seurata sekä suorana televisiosta ja Areenasta myös jälkikäteen.

Suosittelemme sinulle