LOS ANGELES Kaliforniaa riepotelleiden rankkasateiden aiheuttamien tuhojen kulujen arvellaan nousevan miljardiin dollariin. Tapaninpäivänä alkaneet sateet kestivät lähes yhtäjaksoisesti tammikuun puoliväliin asti. Ne aiheuttivat tulvia, sähkökatkoja, yli 500 mutavyöryä ja vaativat ainakin 22 ihmisen hengen.
Eteläinen Kalifornia ja Los Angeles selvisivät pohjoista ja osavaltion keskiosia paremmin, mutta kaatuneet puut vahingoittivat rakennuksia ja autoja. Myös tulvaveden varaan joutuneita ihmisiä jouduttiin pelastamaan. Chatsworthissa keskelle tietä syntyneeseen vajoamaan (siirryt toiseen palveluun) putosi kaksi autoa matkustajineen.
Sateet toivat kaaoksen lisäksi helpotusta kuivuudesta kärsivään osavaltioon, mutta vain murto-osa sadevedestä saatiin talteen. Vettä tuli kaikkiaan 123 miljardia kuutiometriä (32,6 triljoonaa gallonaa). San Franciscon suistoalueella 95 prosenttia vedestä päätyi mereen, vaikka se on merkittävin valuma-alue Kaliforniassa.
Los Angeles Waterkeeper -etujärjestön toiminnanjohtaja Bruce Reznik sanoo, että tehokkaamman talteenottojärjestelmän myötä olisi mahdollista hyödyntää paikallisia vesivaroja paremmin.
– Los Angelesissa kerättiin vedestä noin 20 prosenttia, mutta joillakin ympäröivillä alueilla paljon enemmän. Normaalit sateet tuovat täällä viidestä kymmeneen miljardia gallonaa vettä, nyt sitä tuli moninkertaisesti enemmän, sanoo Bruce Reznik Ylelle Los Angelesissa.
L.A. Waterkeeper ajaa oikeutta puhtaaseen juomaveteen, jokiin ja rannikkovesiin. Järjestö lobbaa myös kestävän vedenkulutuksen ja vesivarojen luomisen puolesta.
Joenpohjat ja -pientareet päällystetty betonilla
Vaurioiden korjaamisen lisäksi sadeveden talteenotto on kuuma aihe rankkasateiden nostattamassa keskustelussa. Asukkaat ovat turhautuneita tilanteeseen, etenkin kun miljoonia on vaadittu vähentämään vedenkulutusta vuosia kestäneen kuivuuden takia.
– Tämä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun keskustelun- ja huolenaiheena ei ole saasteiden ja roskien valuminen mereen sateen mukana, vaan sadeveden talteen ottaminen, sanoo parikymmentä vuotta vesiaktivistina toiminut Reznik.
Ongelma juontaa juurensa sata vuotta sitten suunniteltuun infrastruktuuriin, jonka myötä luonnolliset joet valjastettiin kuljettamaan sadevesi suoraan mereen. Los Angelesissa oltiin tuolloin huolestuneempia ihmishenkien säästämisestä ja kiinteistövaurioiden minimoimisesta kuin kuivuudesta.
– Onkohan mikään kaupunki maailmassa onnistunut pääsemään eroon niin arvokkaasta resurssista kuin vedestä yhtä tehokkaasti kuin Los Angeles, Reznik pohtii.
Hän kertoo, että kymmeniä ihmisiä kuoli tulvissa 1920- ja 1930-luvuilla, ja luonnolliset joet valjastettiin kuljettamaan sadevesi suoraan mereen niin pian kuin mahdollista.
– Kun Los Angeles alkoi kasvaa kaupunkina noin sata vuotta sitten, päättäjät tekivät kaikkensa tuhotakseen paratiisin peittämällä sen betonin alle, joet ja purot mukaan lukien. Se on kiihdyttänyt vesivarojemme ehtymistä.
Reznik sanoo luonnollisten jokien peukaloimisen olleen virhe. Lyhytnäköisen kaupunkisuunnittelun takia pohjavesivarat ovat ehtymässä, eikä rutikuiva maa pysty imemään voimakkaiden sateiden tuomaa vettä. Seurauksena on tulvia, maanvajoamia, kaatuneita puita ja ihmisuhreja, eli kaikkea sitä, mitä entisaikojen päättäjät yrittivät välttää.
– Ballona Creek on yksi surullinen esimerkki tästä. Sekä joen pohja että pientareet on vuorattu betonilla. Siinä ei ollut silloin mitään järkeä, tänä ilmastonmuutoksen aikana vielä vähemmän.
– Tuomme 60 prosenttia vedestämme muualta 10 miljoonan ihmisen tarpeisiin. Se on yhtä paljon kuin vedenpuhdistuslaitoksien mereen päästämä puhdistettu jätevesi ja mereen valuva sademäärä yhteensä vuoden aikana, Reznik huomauttaa.
Talteenotto säästää myös energiaa. Noin 20 prosenttia tuotetusta energiasta kuluu veden siirtämiseen, käsittelemiseen ja käyttämiseen.
Mikäli jokien pohjat olisivat luonnollisessa tilassa, niiden läpi imeytyvä vesi lisäisi pohjavesivarantoa.
– Nykyinen järjestelmä on johtanut sotaan luontoäidin kanssa. Tavoitteena on palauttaa joet luonnolliseen tilaan ja ottaa sadevesi talteen.
Aikailuun ei ole enää varaa
Järjestelmän parannustoimiin on jo ryhdytty. Varapresidentti Kamala Harris vieraili Los Angelesissa viime perjantaina tutustumassa Tujunga Spreading Grounds valuma-alueeseen San Fernandon laaksossa. Juuri kunnostetun alueen alla on suuret pohjavesivarastot.
Laaksossa on otettu talteen sadevettä 80 vuoden ajan, mutta nykyistä suppeammassa mittakaavassa. Suunnitelmaan kuuluu valjastaa Los Angelesin alueella olevat yli 20 valuma-aluetta sadeveden tehokkaaseen keräämiseen.
– Olemme menossa oikeaan suuntaan, sillä ympäristön kannalta sadeveden paikallinen talteenotto on paras ratkaisu. Päättäjät ovat vihdoinkin tajuamassa tilanteen vakavuuden, Kamala Harris mukaan lukien. Myös asukkaat voivat tehdä oman osansa, muistuttaa Reznik.
Sacramento, San Diego ja Los Angelesin kaupunki kannustavat kotitalouksia (siirryt toiseen palveluun) keräämään sadeveden talteen, ja kaupunkien vesipiirit hyvittävät tynnyreiden hinnan.
Puutarhuri Debby Dunn opastaa kaupunkilaisia sadeveden talteenotossa. Kalifornian yliopistojärjestelmään kuuluvan mestaripuutarhuriohjelman suorittanut Dunn vakuuttaa, että talteenotto kannattaa.
– Tämän rankkasadejakson aikana olisi voinut kerätä yli 15 000 litraa vettä, jos katon pinta-ala on 185 neliömetriä, sanoo Dunn.
Se riittäisi pitkäksi aikaa puutarhan kastelemiseen ja säästäisi vesilaskussa. Säästäminen ei hyvästä tarkoitusperästä huolimatta ole niin yksinkertaista. Kaikissa taloissa Los Angelesin alueella ei ole sadevesikouruja (siirryt toiseen palveluun) tai rännit ulottuvat niin alas maahan, että niiden alle ei mahdu edes pienempi astia. Ainoa mahdollisuus on laittaa ämpäreitä pihalle.
– Viimeaikaisista sateista huolimatta kuivuus ei ole vielä pitkään aikaan ohi. Ilmastonmuutoksen takia meidän on käytettävä vettä säästeliäästi. Sadeveden hyödyntäminen puutarhassa auttaa paljon, Dunn toteaa.
Viranomaiset ovat sanoneet (siirryt toiseen palveluun), että nykyaikaisen sadeveden talteenotto- ja säilytysjärjestelmän rakentaminen kestää 30–50 vuotta. Reznik arvioi kulujen nousevan 20 miljardiin dollariin. Hän uskoo, että sillä hinnalla saadaan Los Angelesin alueelle kokonaisvaltainen ja kestävä vedensäästö-, keräys- ja kulutusjärjestelmä.
– Yritämme vaikuttaa aikatauluun niin, että järjestelmä olisi valmis 20 vuoden kuluessa. Meillä ei ole varaa odottaa pitempään, Reznik painottaa.
Mitä ajatuksia artikkeli herättää sinussa? Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23.00 saakka.
