Hyppää sisältöön

Analyysi: Presidentin tähtipöly tarttuu kokoomukseen, kun unilukkari latelee talouden madonlukuja

Vaikka poliitikot olisivat presidentti Sauli Niinistön kanssa eri mieltä, heillä on korkea kynnys asettua ajatusten kanssa poikkiteloin. Syynä on presidentin valtaisa kansansuosio.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi viikonloppuna jälleen olevansa huolissaan valtion velkaantumistahdista ja löysästä rahapolitiikasta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Päivi Lakka

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä kuultiin viikonloppuna tiukkaa tekstiä Turun Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa. Suomi on tottunut pitämään yllä elintasoa, jota se ei ole ansainnut, Niinistö lausui.

Presidentti ei puhunut kotitalouksista tai yksittäisistä kansalaisista, vaan osoitti sormella liikaa rahaa painavia keskuspankkeja ja poliitikkoja, joiden tulisi hänen mielestään pitää yhteisistä varoista parempaa huolta.

Aikana, jolloin korot nousevat, inflaatio laukkaa ja ihmiset kärvistelevät nousevien elinkustannusten kanssa, presidentin sanat särähtivät monen korvaan.

Jopa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo olisi saattanut miettiä vastaavan sanoman kolme kertaa ja päätyä muotoilemaan asian varovaisemmin, vaikka kokoomus ajaakin tiukkaa talouspolitiikkaa.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili toukokuussa Ylen Ykkösaamussa.

Niinistö on markkinoinut itseään kansakunnan unilukkarina, joka herättelee päättäjiä kantamaan vastuutaan.

Usein herättelyä on saatu lukea rivien välistä. Istuvalle presidentille on ollut tyypillistä, että suoraan sanomisen sijaan hän antaa ymmärtää, mitä mieltä on asioista.

Nyt tuli kuitenkin selkeä viesti. Kaikki valtion menot on syynättävä ensi hallituskaudella läpi täikamman kanssa.

Tällä kertaa puolustusvoimien ylipäällikkö Niinistö ei luvannut edes puolustusvoimille koskemattomuutta leikkauksilta. Ei edes tilanteessa, jossa Euroopassa riehuu sota ja Suomi pyrkii Naton turvatakuiden piiriin.

Sisällöltään Niinistön ulostulo ei ole valtavan uusi tai ihmeellinen.

Vaikka presidentin tonttia ovat Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka eikä sisäpolitiikka, on Niinistö tuonut aikaisemminkin presidenttinä esiin erityisesti talouspoliittista ajatteluaan.

Presidentti on viime vuosina ottanut kantaa niin keskuspankkien toimintaan kuin EU:n yhteisvelkaan. Kesäkuussa Niinistö puhui Ilta-Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa siitä, miten vielä pari vuotta sitten velasta varoittavat leimattiin boomereiksi, joka eivät ymmärrä uutta taloustiedettä.

Jo kokoomusaikoinaan ja valtiovarainministerin tehtävässä vuosina 1996 – 2003 toimiessaan hänet tunnettiin tiukan talouskurin puolestapuhujana, jonka mukaan Suomen on elettävä sillä minkä tienaa.

Presidentti Tarja Halosta sen sijaan kiinnostivat tasa-arvo ja globaalit kysymykset, mikä näkyi hänen presidenttikautensa aikaisissa ulostuloissa.

Enemmän merkitystä on Niinistön ulostulon ajankohdalla. Eduskuntavaaleihin on aikaa runsaat kaksi kuukautta, ja valtionvelka on nousemassa yhdeksi vaalien pääteemoista.

Suomesta ei varsinaisesti tarvitse etsiä ekonomisteja, jotka olisivat Niinistön velkakommenttien kanssa samaa mieltä. Myös lähes kaikki eduskuntapuolueet arvioivat, että ensi vaalikaudella on sopeutettava ja paljon.

Kokoomuksella vaalikampanja kuitenkin nojaa pitkälti valtion velkaantumisen taittamisen.

Velkaan liittyvällä huolipuheellaan presidentti petaa tehokkaasti tilaa myös kokoomuksen vaalisanomalle. Ja kyllä päivänpolitiikan yläpuolella pysyttelevän presidentinkin talouspuheista tunnistaa entisen kokoomuslaisen valtiovarainministerin.

Sosiaalisessa mediassa Niinistön ulostuloja kiittelivät ja kehuivat lähinnä kokoomuslaiset. Muissa puolueissa oltiin kuin Niinistö ei olisi mitään haastattelua antanutkaan.

Vaikka Niinistön kanssa olisikin eri mieltä, on poliitikoilla korkea kynnys asettua hänen ajatustensa kanssa vastakkain. Syynä on presidentin valtaisa kansansuosio, joka tuntuu vain kasvavan kauden loppua kohden.

Niinistö itse on tahtonut ottaa presidenttiyden myötä selkeästi etäisyyttä puoluepolitiikkaan. Hän nousi viime presidentinvaaleissa toiselle kaudelleen valitsijayhdistyksen kautta, kokoomuksen suureksi pettymykseksi.

Taustalla oli tuolloin ajatus, että useampi suomalainen puoluekannasta riippumatta kokisi helpommaksi kannattaa sitoutumatonta ehdokasta.

Tuskin Niinistöä kuitenkaan haittaisi, jos kahdentoista vuoden presidentin uran päättyessä kokoomus olisi pääministeripuolue.

Oli se sitten kuinka tietoista tai ei, talouden madonlukuja ladellessaan kansakunnan unilukkari myös antaa samalla epäsuoraa tulitukea kokoomuksen vaaliteltoille. Kokoomus ainakin on oppinut ohjaamaan Niinistöstä varisevan tähtipölyn itsensä päälle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun 25.1. klo 23.00 asti.

Suosittelemme sinulle