Hyppää sisältöön

Analyysi: Käynti sotarikosten tapahtumapaikalla koskettaa, ja se lisää aseapua Ukrainalle

Näkymä Kiovan esikaupungeissa kasvattaa herkästi kiitollisuudenvelkaa siitä, että Ukraina ottaa puskurina vastaan kaikki Venäjän iskut, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen Ukrainasta.

Ylen toimittaja Mika Mäkeläinen seurasi tiistaina presidentti Sauli Niinistön vierailua Ukrainassa.
Mika MäkeläinenUlkomaantoimittaja

KIOVA Ukrainassa käyvät valtionjohtajat viedään usein samoille paikoille. Siihen on hyvä syy: Venäjän sotarikokset koskettavat enemmän, jos pääsee itse todistamaan julmuuden jälkiä, tai edes niiden tapahtumapaikkoja.

Sen uskoo, minkä näkee. Ja se koskettaa syvemmin.

Kiovassa ruumiit on toki korjattu kaduilta jo viime keväänä, kun Ukraina valtasi takaisin kaupungin luoteispuolella sijaitsevan Butšan esikaupunkialueen sekä kauempana sijaitsevan Borodjankan.

Pelkästään Butšasta löydettiin miehittäjien jäljiltä yli 450 ruumista. Vierailukohde sopii erityisen hyvin Ukrainan läntisille ystäville, sillä Butša on Ukrainan mittapuulla vaurasta aluetta.

Sieltä löytyy komeita, mutta Venäjän hyökkäyksessä tuhoutuneita asuintaloja. Mustuneet tiiliseinät, romahtaneet harjakatot ja särkyneet ikkunat voisivat olla melkein mistä tahansa eurooppalaisesta maasta.

Sellaiseen on suomalaisenkin helppo samastua. Näkymä kasvattaa herkästi kiitollisuudenvelkaa siitä, että Ukraina ottaa ensimmäisenä puskurina vastaan kaikki Venäjän iskut, vaikka Venäjä pitää yhä enemmän vihollisenaan jo kaikkia länsimaita.

Ukrainan tavoitteena onkin ruokkia kiitollisuudenvelkaa. Ukrainan on pidettävä länsi hereillä, koska länsi maksaa suuren osan Ukrainan puolustustaistelusta. Nyt ei ole varaa sulkea kukkaroa, jos hyökkääjä on tarkoitus lopulta ajaa takaisin rajan taakse.

Kiovan-vierailujen yhteydessä kiitollisuuden on tapana konkretisoitua aselahjoitusten muodossa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaa vieraat tuoreeltaan kun nämä ovat ensin nähneet jälkiä Venäjän hyökkäyksestä, ja ottaa vastaan kaiken sen avun mitä länneltä liikenee.

Nyt presidentti Sauli Niinistön tärkeimmät tuliaiset paljastettiin jo etukäteen, kun presidentti ja hallitus päättivät tähän asti suurimmasta sotilasapupaketista viime torstaina.

Entä jatkossa? Ainakin yhä vain lisää raskaita aseita, joista ukrainalaiset isännät muistuttavat ulkomaisia tukijoitaan jatkuvasti.

Erityisenä toiveena ovat taistelupanssarivaunut, joiden toimituksia Kreml on pelottelullaan onnistunut pitkittämään.

Aseiden lisäksi Suomella on perinteinen valtti. On osoittautunut, että Suomen erinomainen koulutusmaine koskee myös sotilaskoulutusta, varsinkin kun vastassa olisi Venäjä.

Koulutus on tarve, johon voidaan vastata melko nopeasti. Presidentti Niinistö onkin linjannut eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kanssa, että Suomi osallistuu EU:n yhteiseen Ukrainan asevoimien koulutushankkeeseen enintään 50 sotilaalla.

Ukrainan mittakaavassa 50 on tosin lähinnä vasta hyvä alku. Tarve on valtava. Suomen koulutusosaamista ja sotilasapua arvostetaan täällä Ukrainassa paljon.

Ukrainan puolustusministeriö tviittasi kaksi viikkoa sitten suomalaisista talvisodankäynnin mestareina - eikä se ollut pelkkää kohteliaisuutta.

Suomalaisilta kuulemieni rintamakokemusten perusteella Ukraina ei kuitenkaan välttämättä ole mallioppilas omaksumaan uusia tapoja taistella.

Kun ukrainalaisten sotilaiden selkäytimeen on iskostettu vanha neuvostoliittolainen koulutus ja toiminta, vanhasta pitäisi oppia nopeasti pois.

Suosittelemme sinulle