Hyppää sisältöön

Ihmiskauppaepäilyn leimaamat ”verimarjat” hermostuttavat marja-alaa – sinäkin saatat tietämättäsi syödä niitä

Osa marja-alan yrittäjistä kokee, että viime kesän marjoista on ansaittu osin vääryydellä. Nyt ne ovat jo tuotannossa, mutta epäilyjä on siitäkin, että epäeettisellä marjalla käydään vielä kauppaa.

Arkistokuva thaipoimijoiden keräämistä mustikoista. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle
Tanja Heikkonen,
Sanna Kähkönen,
Ville Kinnunen

Luonnonmarja-alan ihmiskauppaepäilyt ovat tekemässä osasta Suomessa myytävistä marjoista epäeettisiä. Näin arvioivat alalla toimivat yrittäjät, jotka käyttävät termiä ”verimarja”.

Yrittäjien käyttämä termi on tuttu Ruotsista, jossa verimarjoista puhuttiin Dagens Nyheterin artikkelissa elokuussa 2020 (siirryt toiseen palveluun).

Ihmiskauppaepäilyissä ryvettyneellä Polaricalla on marjavarastoja ympäri pohjoista Suomea. Yle on kuullut varastoista kolmelta luonnonmarja-alaa tuntevalta henkilöltä.

Kysyimme marjavarastoista Polarican entiseltä, ihmiskauppaepäilyistä vangittuna olleelta ja sittemmin vapautetulta toimitusjohtaja Jukka Kristolta. Kristo ei kommentoi asiaa, vaan kehotti ottamaan yhteyttä nykyiseen toimitusjohtaja Mari Onkamoon.

Tavoitimme Onkamon puhelimitse, hänkään ei halua kommentoida Polarican marja-asioita julkisuuteen.

Polarican marjaa myydään koko ajan, väittää alan yrittäjä. Hän haluaa pysyä nimettömänä, koska luonnonmarja-ala on joutunut kovaan mainekriisiin.

Yrittäjä perustelee näkemystään sillä, että marjojen puhdistamiseen menee paljon aikaa.

Poimijoiden keräämät miljoonat marjakilot pakastetaan syksyllä roskineen ja ne puhdistetaan koneellisesti vasta sesongin jälkeen.

Nyt puhdistus on yrittäjän mukaan kiivaimmillaan, ja kone puhdistaa hänen mukaansa vain 30 000 kiloa päivässä. Miljoonien kilojen puhdistamiseen menee siis useita kuukausia. Esimerkiksi kesällä 2021 Polarica odotti saavansa varastoon 6–7 miljoonaa kiloa luonnonmarjaa.

Alan sisällä sanotaan marjojen käytön olevan moraalinen kysymys. Usean alan toimijan puheita leimaa hermostuneisuus alan maineesta. Heidän mielestään kaupankäynti ”verimarjoilla” pitäisi lopettaa.

Keskusrikospoliisi tutkii kahden suomalaisen marjayrityksen rikosepäilyjä. Marjayritys Kiantama on käyttänyt samaa koordinaattoria kuin Polarica, mutta KRP ei ole kertonut, epäilläänkö Kiantamaa ihmiskaupasta. Thaimaalaiset ministeriöt sen sijaan ovat nostaneet yhtiön nimen esille.

Valio osti Polarican marjat ennen rikosepäilyä

Kaupparyhmät myyvät kotimaista marjaa miljoonia kiloja vuodessa, esimerkiksi S-ryhmästä kerrotaan, että niitä myydään vuositasolla yli 1,2 miljoonaa kiloa. Samaa sanotaan Lidlistä.

– Kotimaisuusaste luonnonmarjoissa on noin 90 prosenttia. Tarkempi myyntidatamme ei ole julkista tietoa, mutta kotimaiset marjat ovat suosittu tuote suomalaisten ruokavaliossa, kertoo Sanna Laininen Lidlin viestinnästä sähköpostilla.

Marjoja jalostetaan esimerkiksi jogurteiksi, hilloiksi ja mehuiksi. Valio ilmoittaa Polarican olevan yhtiön suurin marjantoimittaja. Valio puolestaan on Suomen suurin marjojen ostaja.

Ihmiskauppaepäilyt koskevat vuosia 2020–2022. Valiolta kerrotaan, että vuoden 2022 marjojen kaupat on tehty ennen tietoa rikostutkinnasta, ja viime kesän marjat ovat jo käytössä tuotteissa.

Valio on listannut tavarantoimittajiaan ja jakelijoitaan koskevat liiketoimintaperiaatteensa code of conduct -dokumenttiin. Niissä kielletään muun muassa ihmiskauppa ja edellytetään ihmisoikeuksien noudattamista.

Valio voi vaatia kumppaneitaan korjaamaan asian viipymättä tai se voi irtisanoa sopimuksen toimittajan tai jakelijan kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa lisää vastuuta tuotantoketjulle. Arkistokuvan poimijat eivät liity ihmiskauppaepäilyihin. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Lidlin neuvottelut ovat vielä kesken

Marja-alaa ovat ravistelleet toistuvat kriisit viime vuosina. Nyt huolena on ihmiskauppaepäilyjen lisäksi se, saadaanko marjat metsästä kauppoihin kesällä 2023.

Thaipoimijoiden osalta on suunniteltu työsuhteisuutta, mutta alan yrittäjät eivät pidä sitä ratkaisuna.

Lidl kertoo toimineensa useiden kotimaisten marjantoimittajien kanssa, mutta tämän vuoden neuvottelut ovat vielä kesken. Yhtiö toivoo saavansa eettisesti tuotettuja ja poimittuja marjoja.

– Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että ihmisoikeusrikkomukset tapahtuvat kaukana maailmalla. Kuitenkin myös Suomessa on raportoitu ihmisoikeusrikkomuksia, minkä vuoksi on tärkeää ennaltaehkäisevästi tunnistaa potentiaalisia riskejä, vastaa Sanna Laininen.

Ministeriö haluaa lisätä tuotantoketjun vastuuta

Poimijoiden työhön liittyvät asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle, mutta myös maa- ja metsätalousministeriö seuraa luonnonmarja-alaa ravistelevaa ihmiskauppaepäilyä, koska sillä on vaikutuksia elintarvikeketjuun.

Maatalousneuvos Kirsi Heinonen on harmissaan rikosepäilyistä ja mahdollisesta epäeettisestä toiminnasta marjojen hankinnassa. Hän huomauttaa, että asiasta ei vielä ole keskusteltu kuluttajan näkökulmasta.

– Kuluttajat eivät ehkä ole ajatelleet, että marjojen elintarvikeketju alkaa metsämarjojen poiminnasta, josta marja päätyy esimerkiksi hillona purkkiin kaupan hyllylle. Pohdimme eettisyyttä koko ajan ja miten saada ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelu samankaltaiseksi kuin suomalaistenkin.

Ihmiskauppatuomio ja -epäilyt ovat muuttaneet eettisyyden pelikenttää nopeasti. Vielä vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Tiedä mitä syöt -oppaassa (siirryt toiseen palveluun) sanottiin näin:

Kun ruoka tulee kaukaa, ei ole aivan helppoa varmistaa sen alkuperää, tuotantotapaa, mahdollisia eettisiä ongelmia ja välikäsiä. (...) Kun ruoka tulee kotimaasta, siitä on helppoa saada tietoa.

Nyt asia ei olekaan näin yksinkertainen, ja myös maa- ja metsätalousministeriöllä on asiassa mietittävää.

– Tämä meidän täytyy katsoa uudestaan. Koko ketjun pitää vastata sitä, mitä se väittääkin vastaavansa. Meidän on viranomaisten ja järjestöjen kanssa lisättävä eettisen tuotantoketjun tietoisuutta ja vastuuta.

Katso videolta, miten thaipoimijat tulevat Suomeen ja miten heidän arkensa Suomessa on järjestetty.

Katso videolta, miten marjabisnes toimii. Video on julkaistu marraskuussa 2022.

Miten luonnonmarja-alan tuotantoketjun läpinäkyvyyttä voisi lisätä? Voit keskustella aiheesta 25. tammikuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle