Hyppää sisältöön

Selvitys maalasi synkän kuvan ratahankkeiden hinnoista ja hyödyistä, silti Tampereella Suomiradan rakentamista pidetään ”kriittisen tärkeänä”

Raportti nosti esiin esimerkiksi uusien raidehankkeiden rakentamisen valtavat ilmastovaikutukset. Kysyimme, vieläkö hankkeita kannatetaan eri puolilla Suomea.

Helsingin ja Tampereen välille suunnitellaan ratayhteyttä, joka lyhentäisi nykyistä matkaa 15–30 minuuttia. Katso videolta, mitä matkustajat tuumaavat lyhenevästä junamatkasta. Video: toimittaja Juha Kokkala, kuvaus ja ediointi Matias Väänänen / Yle.
Tekijät

– Sen verran harvoin tulee käytyä, että tämä aikataulu on ihan jees.

Näin sanoo Tampereen juna-asemalla seisova Jukka Jäppilä. Hän on juuri saapunut junalla Helsingistä Intercity-junan kyydissä.

Jäppilä ei pidä 15 tai 30 minuutin lyhyempää matka-aikaa erityisen arvokkaana asiana. Se on aika, joka säästyisi, jos raideliikennehanke Suomirata toteutuisi.

Ministeriötyöryhmä julkaisi tiistaina selvityksen Tampereen Suomiradan, Turun tunnin junan ja Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan Itäradan kustannuksista ja vaikutuksista. Raportin mukaan hankkeet ovat taloudellisesti kannattamattomia ja kuormittavat valtavasti ilmastoa.

Selvityksessä ei oteta kantaa siitä, pitäisikö hankkeita toteuttaa ja missä järjestyksessä, mutta siitä löytyy eväitä päätösten pohjaksi.

Lisää: Nopeiden raideyhteyksien hyödyt jäävät kustannuksia pienemmiksi, ja niiden rakentamisesta aiheutuisi valtavat päästöt

Tampereen tahto pysyy

Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) toteaa, että Helsingin ja Tampereen yhteysvälin, eli Suomiradan kehittäminen on yhä ”kriittisen tärkeää”.

Tampereen ja Helsingin yhteysvälille tarvitaan lisää kapasiteettia ja nopeutta. Tarve ei ole poistunut, Ikonen sanoo.

Hän huomauttaa, että raportissa on huomioitu EU:n rahoitusosuus maltilliseksi.

– Tuki saattaa olla suurempikin, Ikonen arvelee.

Pormestari pitää tärkeänä, että selvityksessä ilmi tulleet asiat huomioidaan jatkossa. Tavoitteena on edelleen, että ihmiset pääsisivät matkustamaan entistä kestävämmin ja sujuvammin.

Kanta-Häme vastustaa Suomirataa

Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine ei yllättynyt selvityksen tuloksista.

– Suurnopeusratahankkeiden tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ne ovat erittäin kalliita ja julkista taloutta kuormittavia hankkeita ja siksi epärealistisia toteuttaa, hän sanoo.

Kanta-Häme on alusta asti vastustanut uuden ratayhteyden rakentamista Helsingin ja Tampereen välille. Yhteys nähdään maakunnassa uhkana, sillä se ohittaisi nykyisen pääradan varrella sijaitsevat hämäläisasemat.

– Hämeen näkökulmasta pääradan peruskorjaus on kaikista tärkein hanke, mutta myös tieverkossa on valtava korjausvelka. Julkista rahoitusta on viisaampaa käyttää olemassa olevan raideinfran parantamiseen ja tieverkosta huolehtimiseen, Laine sanoo.

Hämeenlinnan elinvoimajohtaja Niklas Lähteenmäki panostaisi digitalisaatioon, junakalustoon joka mahdollistaa hyvän työnteon ja Riihimäen eteläpuolisen radan kehittämiseen.

Itärata ei yllättynyt tuloksista

Itärata oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorvalle selvityksen johtopäätökset eivät tulleet yllätyksenä. Hänen mukaansa on enemmän poikkeuksellista, jos raidehankkeiden hyötykustannussuhde olisi reilusti plussan puolella.

Itäradan osalta selvitysten tulosten epävarmuutta lisää se, että hankkeen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa.

– Esimerkiksi vaikutuksia kiinteistökehitysmahdollisuuksiin ei ole Itäradan osalta vielä tarkasti selvitetty, Portaankorva toteaa.

Hän katsoo, että selvityksessä käytetyt arviot Itäradan matkustajamääristä ovat varsin maltillisia. Helsinki-Kouvolan välin matkustajamäärän arvioidaan olevan vuonna 2050 nykyisellä radalla 2,9 miljoonaa. Itäradan rakentaminen voisi nostaa määrän 3,3 miljoonaan.

– Mutta Kouvolasta länteen suuntautuvassa liikenteessä tämä 2,9 miljoonaa ylitettiin jo vuonna 2019, Portaankorva huomauttaa.

Petteri Portaankorvan mukaan Itäradan hyödyt lisääntyvät kun otetaan huomioon sen laajemmat vaikutukset.

– Täytyy muistaa, ettei Itärata pääty Kouvolaan, vaan jatkuu Savon radan ja Karjalan radan kautta koko itäiseen Suomeen.

Päijät-Häme: Ei Itäradalle, kyllä Suomiradalle

Päijät-Häme on vastustanut koko ajan etenkin Itärataa, koska Lahden kautta kulkeva kaukojunaliikenne siirtyisi Helsinki–Porvoo–Kouvola-välille. Päijät-Hämeen maakuntajohtajan Niina Pautola-Molin mukaan uusi selvitys herättää kysymyksen, onko isoja ratahankkeita vastuullista viedä eteenpäin.

– Nyt ollaan vielä tilanteessa, jossa näille rahoille löytyy vielä kiireellisempää ja hyödyllisempää käyttöä, Pautola-Molin sanoo.

Vaihtoehdoksi Itäradalle Päijät-Häme tarjoaa edelleen Savon- ja Karjalan-ratojen parantamista ja Lahti–Heinola–Mikkeli-ratayhteyttä.

Lahden kaupunki on osakas Suomirata-hankeyhtiössä, koska samassa yhteydessä suunniteltava Lentorata nopeuttaisi junamatkaa Helsinki-Vantaalle.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen luonnehtii Lentorataa selvityksen perusteella ”vähiten järjettömäksi”. Hänen mielestään seuravaksi tuleekin selvittää, voisiko Lentoradan irrottaa hankeyhtiöstä ja toteuttaa erikseen.

– Suomirata-yhtiön osakkaat varmaan käyvät tästä keskustelun ja miettivät, mikä on järkevä tapa jatkaa, Timonen arvioi.

Turussa junalle vihreää valoa

Varsinais-Suomen Liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen toivoo Turun Tunnin junalle valtiolta vihreää valoa ja mainintaa seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta se ehtisi EU:n rahoitushakuun mukaan.

Virtasen arvion mukaan ratahanke voisi saada EU:lta jopa 200 miljoonaa euroa.

– Tällä rahoituskaudella viimeinen haku Verkkojen Eurooppaan on tänä syksynä ja Tunnin junalla on mahdollisuus merkittävästi sitä rahaa kotiuttaa, jos kansallista tahtoa hankkeeseen liittyy, hän sanoo.

Tunnin juna on suurista ratahankkeista edennyt pisimmälle. Sen rakentamissuunnitelmat valmistuvat tänä vuonna.

Voit kommentoida aihetta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle