Hyppää sisältöön

Tutkimus: Valosaaste voi olla kohtalokasta kiiltomadoille, joiden loiste ja lisääntyminen on riippuvainen pimeydestä

Elämä maapallolla on sopeutunut siihen, että valoisaa päivää seuraa aina pimeä yö. Valosaasteen takia pimeys on kuitenkin hupeneva luonnonvara.

Kuva: Helsingin yliopisto
Kaarlo Kulmanen

Kiiltomadot ovat kovakuoriaislaji, jonka naaraat hohtavat vihreää valoa houkutellakseen lentäviä koiraita.

Laji elää useamman vuoden toukkana, mutta aikuisvaihe on todella lyhyt, se kestää vain muutaman viikon. Koska laji on riippuvainen pimeästä ja aikaa kumppanin löytämiseen on vähän, valosaaste on kiiltomadoille potentiaalinen uhka.

Filosofian maisteri Christina Elgert tutki Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun), miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen loisteeseen ja kykyyn löytää toisensa.

Elgert havaitsi tutkimuksessaan valosaasteen vaikuttavan kiiltomatojen kykyyn löytää kumppanin luo, sillä koiraiden on haastavaa löytää loistavia naaraita valojen alla.

Tämä ongelma ratkeaisi, jos naaraat siirtyisivät pois valosta pimeämpiin paikkoihin, mutta sen sijaan ne reagoivat valoon piilottelemalla enemmän ja loistamalla vähemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että valosaaste saa naaraat uskomaan aamun jo sarastaneen.

Vaikka killtomadot kärsivät valosaasteesta, toivoa on vielä jäljellä. Tutkimuksessa selvisi myös, että valon kestolla, värillä ja kirkkaudella on vaikutusta siihen, miten kiiltomadot reagoivat valoon.

Esimerkiksi lyhyemmät ajat valossa, himmeämmät valot ja pidemmät aallonpituudet eli keltaiset ja punaiset valot vähensivät valosaasteen vaikutuksia huomattavasti ja joissain tapauksissa kokonaan.

– Käyttämällä himmennettäviä valoja, pidempiä aallonpituuksia eli keltaista ja punaista valoa, ja pitämällä valoja päällä vain silloin, kun niitä aidosti tarvitaan, valosaasteen vaikutuksia voi vähentää huomattavasti. Tästä eivät hyödy pelkästään kiiltomadot, vaan myös muut pimeästä riippuvaiset lajit. Tutkimalla valosaastetta saamme selville, miten eliöt reagoivat yölliseen valoon, ja lisää tietoa valaistussuunnittelun sekä kaavoituksen tarpeisiin, Elgert kertoo yliopiston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Suosittelemme sinulle