Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimusmetsät tuovat alueelle merkittävästi työpaikkoja ja rahaa.
Metsähallituksen tilaston mukaan Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimusmetsät tuovat alueelle töitä noin 200 henkilötyövuoden verran. Luonnonsuojelualueen kokonaistulovaikutus on arvion mukaan vuodessa 24 miljoonaa euroa.
Kansallispuistot ja muut virkistysalueet tuovat paikallisia tuloja, koska retkeilijät käyttävät esimerkiksi majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluja.
Punkaharjulla oli viime vuonna lähes 140 000 käyntiä. Vertailun vuoksi samaa kokoluokkaa käyntimääriltään olevan Repoveden kansallispuiston työllistävä vaikutus on vain lähes 40 henkilötyövuotta. Se tuottaa paikallisesti 4,5 miljoonan euron kokonaistulovaikutuksen alueelle.
Ero on huomattu myös Metsähallituksen luontopalveluissa, kertoo virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi.
– Se johtuu kahdesta tekijästä. Punkaharjun käyntimäärästä yhtenä Itä-Suomen suosituimmista käyntikohteista ja toisaalta siitä, että Punkaharjulla on palveluja matkailijoille käytettäväksi.
Punkaharjun kävijät ovat usein matkailijoita, jotka tulevat pitkänkin matkan päästä viettämään aikaa Savonlinnan seudulle.
Metsähallitus tekee kävijätutkimuksia, joissa kysytään 5–7 vuoden välein kävijöiden rahankäytöstä matkan aikana.
Valtakunnallisesti valtion suojelu- ja virkistysalueet tuovat vuosittain paikallisesti töitä yli kolmen tuhannen henkilötyövuoden edestä.
Yksistään kansallispuistot toivat eri puolilla Suomea paikallistalouksille yli 275 miljoonaa euroa ja yli kaksi tuhatta henkilötyövuotta.
