Hyppää sisältöön

Taliban ajaa Afganistanin naiset yhä ahtaammalle, tilanne on äärimmäisen vaikea, sanoo suomalaisasiantuntija

Naisten ja tyttöjen perusoikeuksia ei kunnioiteta, opiskelu ja työnteko on tehty käytännössä mahdottomaksi. Uuteen raporttiin haastateltujen afganistanilaisten naisten mukaan Suomen aiemmin tekemä kehitysyhteistyö maassa ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan.

Anna Lehmusvesi

Ääri-islamilainen Taliban-liike nousi Afganistanissa valtaan vuoden 2021 elokuussa. Valtaan noustessaan Taliban kertoi uudistuneensa. Se sanoi kunnioittavansa naisten oikeuksia eri tavalla kuin edellisellä valtakaudellaan 1996–2001.

Nyt vajaa puolitoista vuotta myöhemmin nämä lupaukset ovat osoittautuneet tyhjiksi. Tyttöjen koulutie loppuu ala-asteeseen, eivätkä he pääse yläkouluun, lukioon tai yliopistoon. Naisten työnteko on käynyt käytännössä mahdottomaksi. Heidän liikkumistaan rajoitetaan rankasti ja toimeentulon hankkiminen on äärimmäisen vaikeaa.

– Ei tullut mitään Taliban kakkosta, vaan tuli täsmälleen sama Taliban, joka oli aiemmin vallassa, kertoo toimittaja ja tietokirjailija Katri Merikallio. Merikallio on kirjoittanut Naisjärjestöjen keskusliiton keskiviikkona julkaiseman Afganistanin naisten ääni -selvityksen (siirryt toiseen palveluun).

Afganistanissa on sodittu yli 40 vuotta. Tämän seurauksena maassa on satoja tuhansia kotitalouksia, joita elättää yksin naispuolinen leski. Nykyisessä tilanteessa heillä ei ole enää mitään toimeentuloa, sanoo Merikallio.

Ongelmaa syventää se, että Taliban kielsi joulukuussa naispuolisten avustustyöntekijöiden työskentelyn Afganistanissa. Tämä vaikeuttaa avun saamista perille.

– Kun on paljon pelkästään naisten pyörittämiä kotitalouksia, apu ei tavoita kaikkia, jos sitä toimittavat vain miehet, kertoo kehitysyhteistyön tarkastaja Sanna Käki Ulkoministeriöstä Ylen aamussa keskiviikkona.

Myös islamilaiset maat painostavat Talibania päästämään tytöt kouluun

Samalla kun Taliban on ajanut Afganistanin naiset ahtaalle, myös kansainvälinen paine sitä kohtaan on kasvanut. Erityisen voimakkaasti vaaditaan tyttöjen päästämistä kouluun.

– Myös islamilaiset maat painostavat nyt todella vahvasti Talibania. Sillä, mitä Taliban tällä hetkellä tekee, ei ole mitään tekemistä islamin kanssa, sanoo Merikallio.

Afganistanilaisnaiset: Suomen työ hyväksemme ei ole mennyt hukkaan

Katri Merikallio selvitti Naisjärjestöjen keskusliitolle, millaisena toimijana afganistanilaiset naiset nyt näkevät Suomen. Selvitykseen haastateltiin 30 afganistanilaista naista.

Naisten käsitys Suomesta oli erittäin myönteinen. He näkivät Suomen kumppanina, joka aidosti kuuntelee heidän näkemyksiään. Naiset kokivat, että työ, jota Suomi on Afganistanissa tehnyt naisten oikeuksien puolesta, ei ole mennyt hukkaan.

Talibanin valtaantuloa edeltävänä aikana esimerkiksi tyttöjen oikeuksiin liittyvät asenteet muuttuivat.

– Vähän kärjistäen: jos aikaisemmin raiskattu tyttö tapettiin Afganistanissa niin nyt häntä ei enää tapeta, vaan perhe vaatii oikeutta tyttärelleen. Tämä on suuri muutos yhteiskunnan sisällä. Pystytäänkö tästä pitämään kiinni, se jää nähtäväksi, sanoo Merikallio.

Merikallio kertoo, että afganistanilaiset naiset löytävät nyt omia tapoja edistää koulutusta. Suomi koulutti aiemmin toimittajia Afganistanissa. Yksi Suomen kouluttamista toimittajista on avannut radiokanavan, joka tavoittaa 600 000 kotitaloutta Pohjois-Afganistanissa. Hän on aloittanut radiossa koulun kotiin suljetuille tytöille. Se toimii Talibanin käskyistä huolimatta.

Katso koko keskustelu Ylen aamussa:

Suosittelemme sinulle