Viisi vuotta sitten elettiin jännittäviä hetkiä, kun isopandat pakattiin lentolaatikoihin Kiinan Dujiangyunissa sijaitsevassa pandojenhoitokeskuksessa.
Pandojen mukana Suomeen matkusti kaksi hoitajaa ja kaksi lääkäriä – kiinalaiset ja suomalaiset, muun muassa pandahoitaja Anna Palmroth.
Pandojen saapumista seurattiin silmä kovana. Mediahuomio oli valtava, kun neljävuotias urospanda Huá Bào (Pyry) ja kolmevuotias naaraspanda Jín Bàobào (Lumi) otettiin vastaan juhlavin menoin Helsinki-Vantaan lentokentällä ja myöhemmin Ähtärissä.
Lumipyryisenä torstaina 18. tammikuuta 2018 pandoja oli vastaanottamassa kymmeniä median edustajia ja virallisia kutsuvieraita. Helsinki-Vantaan lentoaseman vastaanottotilaisuudessa puhuivat silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) ja Kiinan suurlähettiläs Chen Li.
Pandojen tuloon oli valmistauduttu jo pitkään. Ähtärissä vietettiin pandojen saapuessa pandakarnevaalia.
Lisää: Katso ja lue pandapäivän parhaat palat - Yle seurasi hetki hetkeltä
Ähtärille pandat ovat tuoneet hurmoksen lisäksi mukanaan monenlaista keskustelua – sijainnista, ruokinnasta, raskautumisesta, kustannuksista, pandadiplomatiasta.
Kilpailutuksessa mukana kolme eläinpuistoa
Ähtäri ei ollut pandakaksikolle itsestäänselvä sijoituspaikka, vaan kaavailuissa mukana kulkivat myös Ranua ja Korkeasaari. Korkeasaari tiputtautui pois maa- ja metsätalousministeriön kilpailutuksesta vuonna 2014.
Loppupeleissä maa- ja metsätalousministeriössä vakuututtiin Ähtärin valmiuksista vastaanottaa pandat.
– Ähtärillä oli pidemmällä oleva suunnitelma, ja valmistautuminen pandan vastaanottamiseen eläinsuojelullisessa mielessä ja yhteydet Kiinaan eläintieteellisellä tasolla ratkaisivat varmaankin tämän, kommentoi asiaa eläinpuiston silloinen intendentti Mauno Seppäkoski vuonna 2014.
Ranuan eläinpuistossa petyttiin ratkaisuun. Siellä oltaisiin mieluusti nähty yhdessä kaksi maailman näkyvintä hahmoa, joulupukki ja panda.
Lisää: Ministeriö haluaa pandat Ähtäriin – lappilaiset pettyivät
Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström kommentoi Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) kolme vuotta myöhemmin (2017), että Korkeasaarella oli etusijalla muut hankkeet ja olennainen tekijä oli tilanpuute.
Hellström epäili myös, että pandoista olisi voinut muodostua Korkeasaarelle ajan mittaan taloudellinen rasite.
Rovaniemeläinen matkailutoimittaja ja matkailulehtien kustantaja Jorma Aula antoi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) (2018) kritiikkiä pandojen sijoituksesta Ähtäriin.
Aulan mukaan pandojen tulo Suomeen oli erinomainen asia, mutta Ähtäri sijoituspaikkana matkailullisesti liian haastava.
– Liikenneyhteydet Helsinkiin tai Rovaniemelle ja sieltä Ranualle (80 kilometriä) ovat aivan toista luokkaa kuin Ähtäriin. Rovaniemelle tulee talvisesonkina päivittäin yli 20 lentoa ja useita junavuoroja, Aula kirjoitti.
Pandojen lajiensuojelutyö pääosissa
Ähtärin eläinpuisto avattiin vuonna 1973, se viettää siis tänä vuonna 50-vuotispäiviään.
Ähtäristä muistutetaan, että pandat ovat eläinpuistossa lajiensuojelullisista syistä.
– Lajiensuojelua on tehty täällä viidenkymmenen vuoden ajan, pandat ovat jatkumoa tälle työlle. Suojelutyö aloitettiin skandinaavisilla eläimillä ja se on laajentunut Aasian alueen eläimiin. Pandat ovat yksi tunnetuimpia uhanalaisia eläimiä, halusimme kantaa kortemme kekoon, kertoo Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.
Isopandan suojelutyön tavoite Ähtärissäkin on, että Lumi ja Pyry saisivat jälkeläisen.
Vielä raskaus ei ole onnistunut, mutta Lumi-pandan tiineyttä jännitettiin Ähtärissä viime vuonnakin. Pandapentu lähetettäisiin Kiinaan 2–4-vuoden iässä.
Lajiensuojelutyö tarvitsee rahaa.
Pandoista on Kiinan kanssa 15 vuoden vuokrasopimus, jota on jäljellä 10 vuotta. Kiinaan arvellaan maksettavan vuosittain noin 800 000–900 000 euroa, joka on tarkoitettu lajin suojeluun.
Tällä viikolla kerrottiin, että Ähtäri ei ole pystynyt hoitamaan kaikkia sitoumuksiaan Kiinaan sopimusten mukaisesti.
Eläinpuiston kulurakenne on sietämätön
Pandoista toivottiin piristysruisketta Ähtärin matkailulle ja muulle elinkeinoelämälle.
Näin asiaa kommentoi Ylelle pandojen saapuessa kansanedustaja, tuolloin Ähtäri Zoon hallituksen puheenjohtajana toiminut Mikko Savola (kesk).
– Meillä on vahva usko siihen, että pandat tuovat meille hyvän nosteen matkailulle ja tulevat hyödyttämään myös koko maakuntaa ja Suomea. Ne ovat ensimmäiset pandat Pohjoismaissa.
Ensimmäisenä vuotena 2018 pandat kiinnostivat ja kävijöitä eläinpuistossa oli noin 275 000. Pandat nostivat vuosikävijöiden määrää reilusti yli sadalla tuhannella hengellä. Seuraavana vuotena kävijämäärä laski selvästi.
Sitten tuli korona, eläinpuisto suljettiin 2,5 kuukaudeksi ja Ähtärissä käytiin parit yt-neuvottelut.
Sitoutumista eläintarhan kehittämiseen on vaikeuttanut myös tiuhaan vaihtuneet toimitusjohtajat. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana pallilla on käynyt kahdeksan henkilöä, laski Ilkka-Pohjalainen (siirryt toiseen palveluun).
Pandojen ylläpidosta ja lajiensuojelumaksusta kertyy vuosittain noin puolentoista miljoonan euron kulut. Summasta 600 000 euroa katetaan lipputuloista ja lahjoitusten varaan jää noin 900 000 euroa.
– Ähtärin eläinpuisto on taloudellisessa ahdingossa ellemme saa kerättyä vuosittain puuttuvaa summaa joko yrityksiltä tai valtiolta. Muuten on jäljellä vain yksi vaihtoehto, pandojen palauttaminen, Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki kuvaa faktoja.
Eläinpuisto on saanut rahallista tukea kiinalaisyrityksiltä puoli miljoonaa euroa pari vuotta sitten. Tällä hetkellä tukea yrityksiltä ei ole tulossa, kertoi eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho keskiviikkona.
Ähtärin eläinpuiston säätiöittämisestä on ollut puhetta jo vuosien ajan. Väliahon mukaan osakeyhtiömalli on ollut lajiensuojelulle haastava, säätiömalli mahdollistaisi ulkopuolisen tuen. Myös Korkeasaari toimii säätiömallilla.
Pandoille saadaan bambua Hollannista
Ähtärin eläinpuisto sai vastata hanketta koskevaan kritiikkiin jo ennen pandojen saapumista. Mediassa pandojen tuloa pohdittiin välillä kovinkin sanakääntein.
Esimerkiksi Kalevassa (siirryt toiseen palveluun) käsiteltiin vuonna 2016 eläinsuojeluyhdistysten liiton SEYn tiedotetta, jossa liitto vaati Ähtäriä harkitsemaan hanketta uudelleen. SEY uskoi, ettei eläinpuisto pysty järjestämään pandoille tarpeeksi luonnonmukaisia olosuhteita ja kylmän talven aiheuttavan ongelmia.
Ähtärin eläinpuiston silloinen toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi kommentoi samassa artikkelissa, että pandat ovat Himalajalla tottuneet lumeen ja kovaankin pakkaseen.
SEY kritisoi myös bambun toimitusmatkaa Kiinasta.
– Bambua ei tuoda Euroopan tarhoihin Kiinasta, vaan Euroopassakin on bambuviljelmiä. Ne toimittavat bambua kaikkiin viiteen eurooppalaiseen eläintarhaan, joissa on pandoja, kommentoi Haapaniemi.
Ähtäriin bambu toimitetaan Hollannista, alueella on kokeiltu myös kotimaista bambunkasvatusta.
”Tärkeä symbolinen ele”
Viime vuosien aikana Ähtäri ja Suomi ovat saaneet osansa myös pandadiplomatia-keskustelusta.
Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen arvioi analyysissään vuonna 2017 Suomen ilmaston sopivan myös poliittisesti pandojen kodiksi.
– Suomi on osoittanut Kiinalle olevansa luotettava ja ennustettava kumppani, joka keskittyy hi-tech-bisnekseen eikä mesoa turhaan ihmisoikeuksista. Pandojen vuokraus on Kiinalta tärkeä symbolinen ele, joka viestii siitä, että Kiina haluaa jatkaa samaan malliin.
Mäkeläisen mukaan tutkijat olivat analysoineet Kiinan vuokraavan pandoja sellaisiin maihin, joiden kanssa sillä on joko vapaakauppasopimus tai jotka voivat toimittaa Kiinalle tärkeitä raaka-aineita tai huipputekniikkaa.
Suomi saa oman osansa Kiinan pandadiplomatiasta, totesi myös Turun yliopiston Kiina-tutkija Jukka Aukia MTV Uutisten haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) pandojen saapumisen aikaan.
Tammikuussa 2018 julkaistussa haastattelussa Aukia sanoi Kiinan välittävän ympäri maailmaa tapahtuvalla pandavuokrauksella kuvaa vastuullisesta, ympäristöarvoja huomioon ottavasta maasta.
– Tällaisen kuvan välittäminen on Kiinalle tärkeää, kun otetaan huomioon maan vakava saastetilanne ja muut vastaavat ongelmat, Aukia kertoo haastattelussa.
Aukian mukaan pandadiplomatian perimmäisenä tavoitteena on ulkomaisen Kiina-kritiikin vaimentaminen ja kommunistisen puolueen yksinvaltaisen aseman pönkittäminen.
Onko kannattanut?
Lumista ja Pyrystä on viiden vuoden aikana puhuttu paljon, eikä kritiikittä ole selvitty.
Jos pandat jouduttaisiin palauttamaan Kiinaan, matkailustrategiaa jouduttaisiin muokkaamaan, mutta matkailun merkitys Ähtärille säilyisi.
– Oli pandoja tai ei, matkailu on meille edelleen erittäin merkittävää, Pienimäki sanoo Ylen haastattelussa.
Pienimäen mukaan pandojen lajiensuojelutyöhön osallistuminen on ollut laajemmasta tarkastelukulmasta katsottuna kannattava projekti, vaikka Ähtärin Eläinpuisto Oy:lle hanke on ollut yksin taloudellista vastuuta kantavana taloudellisesti raskas.
– Olisin edelleen valmis osallistumaan Ähtärin Eläinpuiston toimesta pandojen lajiensuojelutyöhön, mutta silloin rahoituspohja tulisi tarkastella nykyistä laajemmaksi ja yhtiön sijaan toimijana tulisi olla säätiö, Pienimäki sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23:een saakka.
Seuraa Ylen pandauutisointia täältä. Juttuja Ähtärin pandoista voi lukea myös Pandat Lumi ja Pyry -aihesivulta.