Hyppää sisältöön

”En luota Ruotsiin, en halua heitä Natoon, mutta Suomi on tervetullut”, sanoo Gürsel Can – näin turkkilaiset ajattelevat Nato-väännöstä

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi Turkissa jää toukokuun vaalien jälkeiseen aikaan, ellei jotain poikkeuksellista tapahdu.

Ylen toimittaja Tom Kankkonen jututti Ankarassa turkkilaisia, joiden mielestä Ruotsissa järjestetty mielenosoitus islamia ja Turkkia vastaan ei ole hyväksyttävä.
Tom Kankkonen

ANKARA Turkissa ei juurikaan puhuta pahaa Suomesta, mutta pääkaupungin Ankaran kaduilla kuulee mielipiteitä Ruotsista, ja ne ovat yllättävän kielteisiä.

– En luota Ruotsiin, en halua heitä Natoon. Suomi on tervetullut. Luotan Suomen hallitukseen ja suomalaisiin, sanoo Gürsel Can.

Ankaran keskustan kävelykadulla voi kuulla muitakin ystävällisiä kommentteja Suomesta, mutta Ruotsista ei oikein tunnu pitävän kukaan.

Gürsel Can sanoo luottavansa siihen, että Suomi pitää kiinni lupauksistaan. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Mielestäni Ruotsi ei pidä lupauksiaan, ja tämä koskee esimerkiksi Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n propagandaa, Can sanoo.

Viime päivinä Turkissa on arvosteltu Ruotsia erityisen voimakkaasti. Suomi on edelleen lähinnä sivuroolissa turkkilaisessa mediassa.

Tuorein suuttumuksen aihe on äärioikeistolaisen poliitikon Rasmus Paludanin tempaus, jossa hän lauantaina poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin Turkin Tukholman-suurlähetystön lähistöllä.

Sunnuntaina turkkilaisissa moskeijoissa kokoonnuttiin lukemaan Koraania, ja siinä yhteydessä nähtiin myös mielenosoituksia Ruotsia vastaan.

Lisää aiheesta: Turkissa vihaiset mielenosoittajat polttivat Ruotsin lipun ja sabotoivat Ruotsin konsulaattia

Koraanin poltto ärsyttää monia

Turkissa Koraanin poltto on saanut runsaasti tilaa hallitusta kannattavassa mediassa.

– Ymmärrän ihmisten reaktiot hyvin, kun näkee miten Ruotsi on kohdellut muslimeja, Mizgin Altun sanoo.

Mizgin Altunin mielestä Naton laajentuminen on myönteinen asia. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Altun sanoo luottavansa Natoon ja hän pitää sinänsä Suomen ja Ruotsin mukaan tuloa hyvänä asiana.

Turkin hallituksen mediassa äärioikeistolaisen Rasmus Paludanin järjestämä Koraanin poltto on saatu kytkettyä Ruotsin hallitukseen, koska viranomaiset eivät estäneet mielenosoitusta.

Toinen suuttumuksen aihe on äskettäinen tempaus, jossa Tukholman keskustassa roikotettiin presidentti Recep Tayyip Erdoğania esittävää nukkea.

Taustalla oli ryhmä, joka sanoi tukevansa Syyrian kurdeja ja vastustavansa Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Erdoğania esittävää nukkea roikotettiin jaloista Tukholmassa.

Vaikka Turkissa on ollut kova kohu Koraanin polttamisesta, pitempiaikainen ärtymyksen aihe on mielikuva, jonka mukaan Ruotsi on tukenut Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta.

Turkin media on rummuttanut tätä viestiä jo pitempään.

Ruotsista on hallitusta tukevassa mediassa luotu hyvin kielteinen kuva epäluotettavana maana, joka tukee PKK:ta.

”Kurdikysymys on tärkeä”

Ankaran toimiston johtaja Özgür Ünlühisarcıklı yhdysvaltalaisesta German Marshall Fund -ajatuspajasta sanoo, että monien turkkilaisten suuttumusta PKK:ta kohtaan ei aina ymmärretä Turkin ulkopuolella.

Özgür Ünlühisarcıklı johtaa yhdysvaltalaisen ajatuspajan Ankaran-toimistoa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Suuttumus PKK:ta kohtaan on todella merkittävä asia. Joskus ulkopuoliset sanovat, että isossa kokonaisuudessa PKK on marginaalinen ilmiö. Mutta turkkilaiset näkevät kyllä asian toisin, sanoo Ünlühisarcıklı

Suomi ja Ruotsi tarvitsevat Turkin ratifioinnin jäsenyydelle, mutta sitä ei nyt tule.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin mukaan Turkki ei tällä hetkellä voi tukea Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mukaan Ruotsin on juuri nyt turha odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen.

Neuvottelut näyttävät myös olevan keskeytyksissä, kun helmikuuksi suunniteltu virkamiestapaaminen on peruttu, ainakin turkkilaisten mediatietojen mukaan.

Ünlühisarcıklın mielestä näyttää mahdottomalta, että Nato-asiassa edettäisiin ennen Turkin parlamentti- ja presidentinvaaleja. Ne pidetään näillä näkymin toukokuussa.

Presidentinvaaleissa voi tulla myös toinen kierros, jos yksikään ehdokas ei saa enemmistöä äänistä.

– Jos vaalit pidetään toukokuun puolivälissä, parlamentti lopettaa työskentelyn maaliskuun puolivälissä. Presidentti tai parlamentin puhemies voi kutsua parlamentin koolle uudestaan, mutta sitä ei tapahdu ennen vaaleja, Özgür Ünlühisarcıklı sanoo.

”Vaaleista on tulossa todella tiukat”

Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi ei ole asia, jolla voi kerätä ääniä. Vastustamisella voi kylläkin vedota äänestäjiin, erityisesti jos sen kytkee PKK:hon ja uskontoon.

– Vaaleista on tulossa todella tiukat. Nyt olemme tilanteessa, jossa presidentti Erdoğan miettii tarkkaan päätöksiään, tuovatko ne ääniä vai ei, Ünlühisarcıklı sanoo.

Suurin vaaliteema Turkissa on maan talousongelmat.

Turkin talousongelmat ovat toukokuun puolivälissä järjestettävien parlamentti- ja presidentinvaalien suurin teema. Kuva on otettu Istanbulissa 24. tammikuuta. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Viime aikoina presidentti Erdoğan on ilmoittanut useista sosiaalisista uudistuksista. Esimerkiksi 25 vuotta työelämässä olleet voivat jäädä varhaiseläkkeelle.

Uudistukset ja Turkin talouden vakauttaminen vaativat tietysti rahaa.

Lisää aiheesta: Turkissa talouskriisi heiluttaa presidentti Erdoğanin valtaistuinta – hallinto haalii rahaa ulkomailta ja yrittää tukkia arvostelijoiden suut

Onko Vladimir Putinilla rooli?

Presidentti Vladimir Putinin Venäjä tukee tukee avoimesti Erdoğanin hallintoa. Mutta olisiko mahdollista, että Putin ja Erdoğan myös pitävät yhteyttä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä?

Özgür Ünlühisarcıklı toteaa, että Venäjän merkitys Turkin taloudelle on suuri. Venäjä rakentaa Turkin ensimmäistä ydinvoimalaa ja rakennusprojektin kautta on kanavoitu isoja rahasummia Turkkiin.

Maiden välillä on muutakin merkittävää talousyhteistyötä.

Lisää aiheesta: Turkista tuli Venäjälle henkireikä niin taloudessa kuin matkailussakin – Yhdysvallat varoitti jo liian läheisistä suhteista

Eli epäilykset jonkinlaisesta koordinaatiosta eivät ole aivan perusteettomia.

– Voi olla, että Turkin taloudelle saatu tuki on lisä, joka ratkaisee tiukat vaalit. Ei Erdoğan voi jättää tätä täysin huomiotta, eikä Putinin tuki tule ilman ehtoja, sanoo Özgür Ünlühisarcıklı.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aihesta 26.1. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle