Hyppää sisältöön

Ministeriö selvittää supon ja Matti Saarelaisen toimintaa eduskunnan pyynnöstä

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari vahvistaa Ylelle, että sisäministeriö selvittää Matti Saarelaisen tapausta hänen pyynnöstään. Supon oma selvitys tapahtumista ei riitä valiokunnalle.

Supon toimintaa valvovan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.) kertoo pyytäneensä sisäministeriötä selvittämään tapaus Matti Saarelaista. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikkö on viime viikolla pyytänyt suojelupoliisilta (supo) perinpohjaista selvitystä supon entisen virkamiehen Matti Saarelaisen tapauksesta.

Aloitteen selvityksestä on kuitenkin tehnyt supon parlamentaarisesta valvonnasta vastaavan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.). Karin mukaan koko valiokunnan mielestä lisäselvitykselle on välttämätön tarve.

– Pyynnöstäni tätä asiaa lähdetään selvittämään valiokunnalle. Valiokunta haluaa tästä asiasta saada selvyyden vielä tämän eduskunnan aikana. Valiokunnan tehtäväkenttään kuuluu tiedustelutehtävien valvonnan lisäksi myös supon muun valvonnan kokonaisuus. Nyt tätä kokonaisuutta valotetaan sitten ministeriön toimesta, Kari sanoo Ylelle.

Suposta viime vuonna eläköitynyt Saarelainen työskenteli muun muassa Ulkomaalaisviraston ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johdossa, mutta palasi molemmista pesteistä supoon. Vasta viime aikoina on uutisoitu, että hän joutui jättämään molemmat tehtävät väärinkäytösten seurauksena.

Lisäksi Saarelainen järjesti Iltalehden tietojen mukaan venäläisoligarkki Gennadi Timtšenkolle Suomen kansalaisuuden suojelupoliisin ohi vuonna 1999.

Saarelainen jäi suposta eläkkeelle syksyllä 2022.

Iltalehden mukaan sisäministeriö pyytää nyt supolta muun muassa kaikki Saarelaista koskevat henkilöstöhallinnon asiakirjat ajalta 1.1.2003–31.1.2023 ja muita asiakirjoja 90-luvun lopulta lähtien. Lisäksi supolta kysytään, onko Saarelaisesta tehty turvallisuusselvitystä, kun tämä on palannut supoon.

Supon oma selvittely ei riitä eduskunnalle

Saarelaista koskevien tietojen tultua julkisuuteen suojelupoliisi teki itse selvityksiä asiasta. Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi tammikuun puolivälissä STT:lle, että selvitysten perusteella Saarelaisen toiminta ei ole aiheuttanut uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.

Saarelaisen toiminta ei myöskään antanut supon mukaan aihetta virkamiesoikeudellisiin tai muihin toimenpiteisiin.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari katsoo, että supon omavalvonta ei tässä tapauksessa riitä. Arvioinnin uskottavuutta lisää hänen mukaansa se, että sen tekee joku muu kuin arvioinnin kohde itse.

– Supon oma arvio on luonnollisesti painava, mutta suomalaiseen hallinnon kulttuuriin kuuluu, että kyseessä olevan organisaation oman selvitystyön lisäksi (asia) tulee selvitetyksi myös esimiesportaan taholta. Tässä tapauksessa supon yläpuolelta löytyy ministeriö ja ministeriö tekee tämän arvion supon toiminnasta, Kari sanoo.

Karin mukaan kyseessä ei ole epäluottamus supoon, vaan ”normaali virkatarkastustoiminta”.

– Kansalaisilla on vahva luottamus koko tiedustelutoimintaan ja turvallisuusviranomaisiin, kun valvontakoneisto myös toimii.

”On hyvä katsoa, voidaanko asialle laittaa piste”

Kari ei halua ennakoida, mihin sisäministeriön supo-selvitys voi johtaa. Hän toteaa kuitenkin, että on syytä selvittää, voidaanko tapaus Saarelaiselle laittaa jo piste vai onko syytä ”tehdä jotain laajempaa arviointia”.

– On syytä aina tehdä selvitys ensiksi ja sen jälkeen tehdä johtopäätökset. En halua lähteä ennakoimaan selvitystyötä tai sen sisältöä tässä vaiheessa sen enempää.

Sisäministeriö on antanut supolle aikaa Saarelaista koskevien asiakirjojen ja tietojen toimittamiseen helmikuun 10. päivään asti. Mika Karin mukaan aikataulu on tämä, koska nykyinen tiedusteluvalvontavaliokunta haluaa ehtiä käsittelemään asian niin pitkälle kuin mahdollista.

– Mikäli selvitystyö antaisi syytä lisäselvityksiin, ne luonnollisesti jäisivät seuraavalla valiokunnalle. Toisaalta, jos asiasta löytyy riittävä selvyys, niin jo tämän valiokunnan aikana olisi mahdollista laittaa asialle piste.

Korruptio on rehottanut Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitkällä valtakaudella. Putinin lähipiiri on tehnyt itselleen miljardiomaisuuden. Heidän joukossaan on myös venäläis-suomalainen liikemies Gennadi Timtsenko sekä Rotenbergin perhe, joiden kahdella jäsenellä on Suomen kansalaisuus. Toimittajana Jyri Hänninen.

Suosittelemme sinulle