Ylen MOT-toimitus uutisoi marraskuussa, että Suomea edustaneiden kunniakonsuleiden joukossa on varakkaita liikemiehiä, joilla on yhteyksiä rikollisuuteen ja korruptioon. Kunniakonsuleilta vaaditaan nuhteettomuutta ja hyvämaineisuutta.
MOT selvitti kunniakonsuleiden taustoja kansainvälisessä hankkeessa toimittajajärjestö ICIJ:n ja ProPublican kanssa.
Ulkoministeriö kertoo nyt päättäneensä hiljattain kahden kunniakonsulin tehtävät. Ulkoministeriön mukaan tapaukset eivät liity MOT:n esiinnostamiin henkilöihin eikä niihin liity rikosepäilyä, vaan syynä on se, että henkilöt ovat jättäneet noudattamatta Suomelle antamiaan sitoumuksia.
MOT:n esiinnostamien kunniakonsulien osalta yhden kunniakonsulin tehtävää on selvitysten jälkeen päätetty jatkaa. Ulkoministeriön mukaan muut tapaukset ovat yhä selvityksessä.
Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kieltäytyi antamasta tapauksista lisätietoja, vaikka kyse on virallisista tehtävistä Suomen edustajina.
Kunniakonsuli oli asunut Suomessa jo 20 vuotta
MOT:n hankkimien asiakirjojen mukaan päätetyt kunniakonsulitehtävät sijaitsivat Yangonissa Myanmarissa ja Milanossa Italiassa.
Asiakirjojen mukaan Yangoniin nimitetty kunniakonsuli oli muuttanut pois maasta eikä näin ollen käytännössä enää toiminut Suomen kunniakonsulina.
Ministeriön tietohallinnosta selviää, että Milanossa sijainneen kunniakonsulin osalta keskeinen syy tehtävistä vapauttamiseen oli kunniakonsulin vähäinen oleskelu Milanossa. Kyseinen henkilö kertoo Linkedinissä toimivansa osakkaana helsinkiläisessä asianajotoimistossa. Antamassaan lehtihaastattelussa miehen kerrotaan asuneen Suomessa jo vuodesta 1997 lähtien.
MOT:n hankkimista asiakirjoista puolestaan selviää, että tehtävässään jatkaa saanut kunniakonsuli oli Hondurasin Luis Kafie Larach.
MOT uutisoi marraskuussa, että kunniakonsulin perheen yrityksen sopimusta Hondurasin terveydenhuollon kanssa on tutkittu sadan miljoonan dollarin arvoisena korruptiotapauksena. Suomen kunniakonsuli oli yksi sopimuksen allekirjoittajista ja hän puolusti sopimusta myös julkisuudessa.
Luis Kafie Larach kommentoi aiemmin sähköpostitse MOT:lle, että kaikki perheen yhtiötä koskevat ”väitetyt” syytteet kaatuivat oikeudessa Hondurasissa vuonna 2019. Paikallisen median (siirryt toiseen palveluun) mukaan tapauksessa tuomittiin vuonna 2022 Hondurasin terveydenhuollossa työskennelleitä virkamiehiä tehtäviensä laiminlyönnistä.
Veljen tehtävä päättyi, Suomen kunniakonsuli sai jatkaa
Korruptioepäilyn yhteydessä Suomen kunniakonsulin veli Schucry Kafie oli Interpolin etsintäkuuluttama vuonna 2015.
Schucry Kafie on toiminut pitkään Jordanian kunniakonsulina, mutta toimittajajärjestö ICIJ uutisoi (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla Jordanian päättäneen veljen tehtävät kunniakonsulina.
Suomen kunniakonsulille Luis Kafie Larachille esitettiin kahden vuoden jatkokautta Suomen edustajana lokakuussa 2022 ennen MOT:n juttujen julkaisua. Tuolloin esityksessä todettiin, ettei suurlähetystön tiedossa ole syitä, jotka estäisivät toimikauden jatkon.
”Larach on vaikutusvaltainen ja analyyttinen, ja arvostettu maassa edustautuvien EU-maiden joukossa. Hänellä on myös hyväntekeväisyystoimintaa, ja on muun muassa lanseerannut äitiyspakkauksen Hondurasin vähävaraisille äidille.”
Päätös jatkamisesta hyväksyttiin joulukuussa MOT:n juttujen julkaisun jälkeen. Päätöksen allekirjoitti ulkoministeri Pekka Haavisto.
Ulkoministeriön mukaan Suomi hankki tapaukseen liittyen lisätietoa eurooppalaisista ja hondurasilaisista viranomaislähteistä, minkä perusteella katsottiin, ettei kunniakonsulisuhteen jatkamiselle ole esteitä.
Alivaltiosihteeri Puustisen mukaan yleisellä tasolla on selvää, että mikäli kunniakonsuli on saanut rikostuomion, suhde Suomen edustajana päätetään.
– Monimutkaisempia sitten ovat ne tapaukset, että on vapautettu syytteestä. Täytyy ottaa myöskin se periaate huomioon, että on syytön kunnes toisin todistetaan. Tapauskohtaisesti katsotaan millaiset edellytykset on jatkaa Suomen kunniakonsulina, mutta haluamme olla siinä tosi tarkkoja, sillä meillä on myös tapauksia, joissa on nimettömiä syytöksiä tai huhuja, Puustinen toteaa.
Suomessa toimii rikoksista tuomittuja kunniakonsuleita
Yle MOT paljasti viime marraskuussa myös, että Suomessa toimii ulkovaltojen kunniakonsuleita, joilla on taustallaan rikostuomioita. Lisäksi kaksi kunniakonsulia oli parhaillaan syytteessä talousrikoksista.
Ulkoministeriö kertoi tuolloin MOT:lle olleensa tietämätön kunniakonsulien rikostaustoista. Tämän vuoksi Suomi oli myös laiminlyönyt velvoitettaan ilmoittaa nimittäjämaille rikosprosesseista.
Alivaltiosihteeri Pekka Puustisen mukaan tapauksista on tarkoitus käynnistää keskustelu Suomen poliisiviranomaisten kanssa, jotta tieto kunniakonsulien mahdollisissa rikostuomiotapauksissa saavuttaisi ulkoministeriön ja mahdollistaisi ilmoittamisen kunniakonsulin nimittäneelle maalle.
Suomella on myös isäntämaana oikeus perua ulkovaltojen kunniakonsulin toimilupa Suomessa.
– Yleisesti sanoisin, että ensisijainen vastuu on sillä maalla, joka on nimittänyt kunniakonsulin tänne. Vielä ei ole päätöksiä suuntaan eikä toiseen, Puustinen toteaa.
Ulkoministeriöllä on ollut jo aiemmin käynnissä kunniakonsuleihin liittyvän ohjeistuksen uudistaminen.
MOT:n artikkeleiden seurauksena uudistustyötä on laajennettu ja siinä arvioidaan muun muassa kunniakonsulien taustojen selvittämistä sekä heidän toimintansa seuraamista. Laajempi ministeriön ohjeistus valmistunee helmikuussa.
