Seiväshyppääjä Wilma Murron hallikausi pärähtää käyntiin kunnolla lauantaina, kun Euroopan mestari on mukana Ranskan Roubaixissa pidettävässä kisassa.
Murto kilpaili hallikaudella jo vajaa kolme viikkoa sitten Kuortaneella pidetyn maajoukkuekokoontumisen yhteydessä. Murto taivutti harjoituskauden keskellä halliennätyksensä 475, joka oli hetken aikaa maailmantilaston kärkitulos.
Tulevina viikkoina Murto kilpailee neljästi Ranskassa, Birminghamissa sekä Helsingin SM-halleissa. Hallikausi huipentuu maaliskuussa Turkin Istanbulissa järjestettäviin EM-halleihin.
– Se on aika tiukka rutistus, kun on paljon matkustamista. Ne ovat kuitenkin hyviä kisoja, joissa on kovia vastustajia, Murron valmentaja Jarno Koivunen sanoo.
Murtoa kirittävät muun muassa Marie-Julie Bonnin sekä Margot Chevnier. Nuoret ranskalaiset olivat mukana viime kesän EM-finaalissa.
Viikkoa myöhemmin haaste kovenee, kun suomalaistähti saa vastaansa Katie Nagoetten. Kokenut yhdysvaltalainen on hallitseva olympiavoittaja.
– Nuo ovat Euroopan kovimpia kisoja, joihin huippuhyppääjät tulevat paikalle. Osa näistä kisoista on sellaisia, joissa pelkästään seiväshyppy on lajina, Koivunen kertoo.
Erilainen tavoite
Koivusen mukaan tämän kauden ainut tavoite on kokeilla pidempiä, 475-senttisiä seipäitä. Ne ovat 15 senttiä Murron tämänhetkistä seiväskalustoa pidempiä.
Murto kokeili kyseisiä välineitä jo Kuortaneella. Pidempi seiväs tarjoaa mahdollisuuden korkeampiin hyppyihin.
– Se on sellainen prosessi näihin kaikkiin Ranskan kisoihin. Kuortaneella saatiin pieni näkemys siitä, mitä tapahtuu. Tämä vaatii kuitenkin alle enemmän kisoja, jotta osataan tehdä päätelmiä, ovatko pidemmän kaaren seipäät parempia kisatilanteessa, Koivunen kertoo.
182-senttinen Murto on naisseiväshyppääjäksi poikkeuksellisen pitkä ja ulottuva, mikä takaa Murrolle korkean otekorkeuden.
Murto on käyttänyt viime aikoina 460-senttisiä seipäitä. Kyseisillä seipäillä Murron ylempi käsi on ollut lähes välineen päässä.
Otekorkeuden nostaminen vaatii pidempää seivästä eli 475-senttistä välinettä.
– Jos hyppää noin pitkillä seipäillä, otekorkeus pitää olla noin 460-senttiä minimissään, jotta seiväs toimii oikein. Isomman seipään taipuessa kaaresta tulee pidempi, Koivunen avaa.
Kilpailuetua muihin
Koivunen kertoo yhden selvän edun, jonka pidempi seiväs tuo.
– Jos seipään saa isompaan kaareen, on mahdollista saada se helpommin taipumaan. Seipään ei tarvitse olla niin jäykkä kuin pienemmällä välineellä.
Koivunen sanoo, että pidemmässä seipäässä on etunsa ja haasteensa. Liikkeet laajenevat. Pidempi seiväs myös muuttaa hypyn rytmejä.
– Lyhyemmällä ja matalalla otteella hyppääminen on paljon helpompaa. Pitää löytää ideaali ote. Jos ottaa liian korkean otteen, hyppääminen käy liian vaikeaksi. Pitää tutkiskella, mikä on Wilmalle sopiva ote ja siihen sopiva seiväs.
Murron suurimpia vahvuuksia ovat muun muassa nopeus ja ulottuvuus.
– Jos joku maailman hyppääjistä on kykenevä 475-seipäisiin, se on Wilma. Esimerkiksi Katerina Stefanidi on paljon lyhyempi, joten hänellä ei ole mitään mahdollisuutta noihin seippäisiin. Yritetään käyttää Wilman vahvuutta hyväksi.
– Maastalähtö ratkaisee sen, kuinka korkealla otteella pystyy hyppäämään. Se on Wilman vahvuus. Katsotaan, saadaanko siitä etua suhteessa muihin.
Mikäli Murto saa kesytettyä 475-senttisen välineen ja pystyy hyödyntämään sen tarjoamat ominaisuudet, hän on naisten seiväshypyssä harvinainen tapaus. Hallissa peräti 503 taivuttanut Yhdysvaltain Jennifer Suhr on hypännyt 475-seipäillä.
– Ketään muuta naisseiväshyppääjää en tiedä. Se on naisille tosi iso väline, Koivunen toteaa.
Koivunen muistuttaa, että seivästä pystyy hyppäämään korkealle eri vahvuuksilla.
– Esimerkiksi 480-hypyn pystyy hyppäämään 430- tai 465-otteella. Lähestymiskulma riippuu hyppääjän vahvuuksista ja pituudesta.
Suomalainen haastaja
Euroopassa yksi Murron kovimmista kilpakumppaneista on Ison-Britannian Holly Bradshaw. Hän kertoi kuitenkin Yle Urheilulle jättävänsä hallikauden väliin.
EM-halleja ajatellen Murron kovimpia vastuksia ovat viime kesän EM-kisoissa mitaleille yltäneet Kreikan Stefanidi sekä Slovenian Tina Sutej.
– Sitten on tietenkin myös Sveitsin Angelica Moser, joka on ollut aina kova kilpailemaan, Koivunen viittaa puolustavaan EM-hallimestariin.
Koivunen nostaa esiin myös suomalaisittain mielenkiintoisen nimen.
– Ehkä Elina Lampela on yksi sellainen.
Vuonna 1998 syntynyt Lampela on Murron ikätoveri. EM-finaalissa esiintyneen hyppääjän ennätys on pari vuotta sitten hypätty 453.
Myös Lampela on mukana lauantain Ranskan kisassa.
– Jos lähtee menemään hyvin, uskon, että Elina saa aika hyvin hilattua ennätystään ylöspäin. Seiväshypystä ei toki koskaan tiedä. Harjoituskausi on mennyt hyvin. Olen luottavainen, että Elinalta tulee hyviä tuloksia.