Inka Niskanen, 27, on yksi tuhansista naisista, joka hakenut ja päässyt suorittamaan asepalvelusta armeijaan.
Vaikka hän on halunnut käydä armeijan pienestä pitäen, sinne hakeminen ei kuitenkaan ollut hänelle itsestäänselvyys.
– Pohdin pitkään, mikä olisi sopiva aika suorittaa armeija. Aina elämässä on ollut jotakin ja nuorena ei ollut tarpeeksi uskallusta lähteä. Mutta nyt olen alkanut pohtia, että tämä on asia, jonka haluan tehdä ja tämä on minun elämäni, Niskanen sanoo.
Yhteiskunnan arvot ja arvostukset eivät ole aina tukeneet päätöstä lähteä armeijaan. Niskanen kertoo tapauksesta Oulun bussipysäkillä, kun hän oli ensimmäistä kertaa lähdössä Sodankylään jääkäriprikaatiin.
– Bussikuski kysyi, että oletko ihan tosissasi lähdössä. Olin tehnyt päätöksen ja vielä lähtöpäivänäkin päätöstä kyseenalaistettiin.
Niskanen oli ainoa, jonka ratkaisua bussikuski pysäkillä epäili. Bussikuski ei kuitenkaan ollut ainoa, joka on ihmetellyt Niskasen päätöstä. Muutamat tuttavat ovat ihmetelleet päätöstä, vaikka suurin osa kavereista ja perhe ovat olleet päätöksen tukena.
Armeija on mennyt Niskaselta hyvin. Hän suorittaa tällä hetkellä reserviupseerikoulutusta Haminassa, ja hänestä tulee kotiuduttuaan todennäköisesti reservin vänrikki.
Niskanen arvioi, että päätös armeijaan menemisestä heijastelee hänen arvojaan. Hän haluaa olla osa sukupolvien jatkumoa, jossa on tärkeää antaa oma panoksensa maanpuolustuksessa.
Hakijamäärät pudonneet
Puolustusvoimain tavoitteena on 2 000 naisen kouluttaminen (siirryt toiseen palveluun) armeijan reserviin vuosittain vuoteen 2027 mennessä, mutta se uhkaa jäädä tavoitteistaan nykytahdilla. (linkki)
Tänä vuonna hakemuksia tuli 1 258, mikä oli 330 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toissa vuonna Puolustusvoimat sai ennätysmäärän hakemuksia naisilta, eli 1 675.
Majuri Salla Riikonen ei tiedä tarkkaa syytä mollivoittoiselle kehitykselle.
– Tässä täytyy muistaa, että laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta uudistui viime vuonna. Sen takia palvelukseen hakeutuminen aikaistui kuudella viikolla. Ja on hyvin paljon mahdollista, että tätä aikataulun muutosta ei ole huomattu, Riikonen sanoo.
Riikosen mukaan aiemmilla hakukierroksilla viimeisinä päivinä on tullut eniten hakemuksia. Hän ei arvioi sitä, onko Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttanut hakemusmääriin.
– Tämä on kysymys, jota nuorilta kannattaisi kysyä itseltään. Puolustusvoimat teettää jokaisen saapumiserän kotiutumisen yhteydessä loppukyselyn, ja joulukuun kyselyn mukaan maailmanpoliittinen tilanne on kasvattanut maanpuolustustahtoa ja kirkastanut varusmiespalveluksen merkitystä, Riikonen sanoo.
Niskanen päätti suorittaa asepalveluksen, vaikka Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan ennen hänen alokasajan alkamista.
– Kyllä se mietitytti. Kun armeijaan lähtöön oli enää muutama kuukausi aikaa ja tuli tieto hyökkäyksestä, niin muistan katsoneeni uutisia monta päivää. Siinä kävi mielessä, että lähdetäänkö sitä suoraan rintamalle.
Niskanen piti päätöksensä ja lähti armeijaan. Hän uskoo, että armeija on nuorille hyvin erilainen kokemus nyt kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Koulutus otetaan ainakin nyt tosissaan.
Kaikille yhteinen kutsunta?
Myös poliitikot ovat pohtineet, miten naiset voisivat suorittaa entistä useammin armeijan. Yksi tällaisista komiteoista lopetti työnsä lokakuussa 2021.
Komitea esitti, että kaikille sukupuolille tulisi järjestää yhteiset kutsunnat. Kutsunnoissa jaettaisiin tietoa nuorille armeijasta, mutta asevelvollisuus koskisi yhä edelleen vain miehiä.
Parlamentaarisen komitean varapuheenjohtajana toimi Joonas Könttä (kesk.), ja hän pitää yhteisiä kutsuntoja tärkeimpänä keinona, jos Puolustusvoimat haluaa saavuttaa tavoitteensa.
– Tämän lisäksi pitäisi käydä keskustelua siitä, minkä takia Suomessa pitää olla laajaan reserviin nojaava asevelvollisuusmalli. Ja mitä hyötyä tästä on Suomelle ja Suomen puolustukselle.
Köntän mukaan seuraavan hallituksen tulee tehdä ratkaisu siitä, järjestetäänkö kutsunnat jatkossa kaikille Suomessa.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä perjantaihin 27. tammikuuta kello 23:een asti.