Kun maalarimestari Jouko Haapalaisen piti maalata seinää, maalasikin hän epähuomiossa kattoa. Tai kun hän automaattivaihteisella autolla ajaessaan unohti kumpaa poljinta pitää painaa, jotta suojatietä ylittävä rouva pääsee kadun yli turvallisesti, painoi hän varalta molempia polkimia.
Kun pieniä lipsahduksia tuli kylliksi, meni hän vaimonsa Minna Haapalaisen kanssa lääkäriin. Pian hän sai käteensä työkyvyttömyyseläkelausunnon ja häneltä vietiin ajokortti. Hän oli tuolloin 51-vuotias.
– Se oli pommi. Iso pommi. Se tuntui, että ei ole enää mitään tekemistä, hän kuvailee tuntojaan keväältä 2018.
Lääkehoito on tuonut Jouko Haapalaiselle omatoimisuutta siten, että esimerkiksi koirien kanssa voi käydä kävelyllä pari kertaa päivässä. Toiveita isommastakin muutoksesta olisi.
Minna Haapalainen on tietoinen muun muassa oululaisista aivopesuriin liittyvistä suunnitelmista. Hoidon läpimurtoa odottavan aika vain on pitkä ja ajatuksiltaan raskas.
– Aina kun tulee uusi keksintö, lääkehoito tai joku kone, niin aina odottaa, että nyt on joku apu tulossa. Mutta se aina tarkoittaa useamman vuoden odotusta. Siihen on alkanut suhtautua niin, että ehkä meidän aikana tätä ei tapahdu, vaikka aina se toivo on siellä takana, hän miettii.
Puuttuva raha on aivopesurin hankinnan esteenä
Yksi mahdollinen apu Jouko Haapalaisen kaltaisille muistisairauksista kärsiville olisi aivopesuri. Ultraääntä käyttävän laitteen avulla lääkehoito saataisiin paremmin toimitettua aivojen ongelma-alueille. Samalla voitaisiin poistaa aivoihin kertyneitä kuona-aineita.
Toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi haluaa saada laitteen Ouluun. Reilu vuosi sitten yksittäinen säätiö lupasi koneen hankintaan miljoonarahoituksen ja yksityisiltä tuli 200 000 euroa lahjoituksina. Ihmisten into auttaa häkellytti Kiviniemeä.
Vielä puuttuu reilu puoli miljoonaa euroa. THL:n mukaan Suomessa muistisairauksien hoitoon käytetään vuosittain omaishoidon kustannukset huomioiden yli kaksi miljardia euroa.
Aivoja kuritetaan jo nuorina aikuisina, eikä tilannetta ehdi vasta vanhempana korjata. Muistisairaudet eivät olekaan vain ikäihmisten asia.
Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Paula Ylikulju sanoo, että nuoria kuormittavat tällä hetkellä eniten vähäinen uni ja ylimääräinen stressi.
– Jos yöuniaan laiminlyö vuosikymmenet, tulee se myöhemmin näkymään. Tämän päivän kolmikymppisillä niin moni asia ja aktiviteetti menee hyvien yöunien edelle, Ylikulju sanoo.
Hallittavissa oleva stressi ei ole paha asia, mutta työelämän paineet ja unen jättäminen sivurooliin eivät tue kognitiivista ergonomiaa ja palautumista, unen aikana tapahtuvaa aivojen puhdistumista.
Hiiren muisti palautettiin ensimmäisenä maailmassa
Kun aivot eivät pääse puhdistumaan, keräävät ne kuona-aineita. Lääkinnällinen puhdistaminen on vaikeaa, sillä aivot on suunniteltu hylkimään kaikkea ulkoa tulevaa.
Aivopesurin avulla tuota aivojen sulkujärjestelmää voidaan hetkellisesti avata ja saada lääkeaineet perille oikeisiin paikkoihin. Puhutaan aivoveriesteen avaamisesta. Oulussa hiotun aivojen kuvantamistekniikan avulla ongelmakohdat saadaan vielä tarkemmin tietoon. Tämän yhdistelmän saaminen hoitokäyttöön voisi olla Kiviniemen mukaan läpimurto muistisairauksien hoitamisessa.
Kanadan Torontossa tämä tutkimus on jo pitkällä. Kullervo Hynysen ryhmä on kokeillut aivoveriesteen avaamista humaaneissa kokeissa, ja tulokset ovat lupaavia.
– Ryhmä on osoittanut, että ihmisille sen voi tehdä turvallisesti. He ovat myös onnistuneet ensimmäisinä palauttamaan hiiren kadonneen muistin. Se on minun korviini ensimmäinen tai ainoa hoito, jolla muisti on saatu palautettua, Kiviniemi sanoo.
Hiiren aivot toki ole vastaavat kuin ihmisen aivot, mutta Kiviniemi sanoo, että pitkällekin edenneen sairauden rasittamat aivot kestävät aivoveriesteen avaamisen toimenpiteenä.
Tutkimusta on tehty ALSia, Alzheimeria ja Parkinsonin tautia sairastavilla. Kiviniemi näkee menetelmässä mahdollisuuksia myös epilepsian ja hoitamattomana kuolemaan johtavan aivolymfooman hoitoon.
Viisi prosenttia Alzheimeria sairastavista on työikäisiä
Kiviniemen usko oululaisten kuvantamismenetelmään on kova. Jos esimerkiksi epilepsian kohdalla anatomiset kuvat näyttävät aivojen pulsaatiossa poikkeamia yhdellä kymmenestä, ultranopea magneettikuvausmenetelmä löytää niitä kahdeksalta kymmenestä.
– Se kyllä mullistaa diagnostiikan, hän sanoo.
Alzheimer yleistyy tilastollisesti. Osin se selittyy sillä, että ihmiset elävät vanhemmiksi, ja joka kolmannella yli 85-vuotiaalla todetaan joku muistisairaus. Diagnoosien kasvava määrä selittyy myös tehostuneella diagnostiikalla, mutta siihen työhön Paula Ylikulju kaipaa lisää paukkuja.
– Mitä varhaisemmin diagnoosin saa, sitä edullisempaa sairauden hoito on, hän sanoo.
Noin 200 000 suomalaista sairastaa Alzheimeria. Vuosittain diagnoosin saa noin 14 500. Heistä noin viisi prosenttia on työikäisiä.
Voit keskustella aiheesta 31.1. kello 23 asti.