Syyttäjiin kohdistunut uhkailu, häirintä ja maalittaminen ovat lisääntyneet. Näin kertoo juuri valmistunut Suomen Syyttäjäyhdistyksen jäsenkysely.
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto kertoo, että painostus ja uhkailu näkyy esimerkiksi syyttäjistä tehtyinä perusteettomina kanteluina ja rikosilmoituksina, mutta pahempiakin asioita tapahtuu.
Suurin osa häirinnästä tapahtuu sosiaalisessa mediassa tai sähköpostitse.
– Siellä on tappouhkauksia, ja uhataan esimerkiksi perhettä, että tiedän missä lapsesi käy koulua, tai tiedän, missä sinä asut. On ollut myös tapauksia, jossa syyttäjien postilaatikkoon on jätetty viestejä ja liikuttu syyttäjän asunnon lähellä näkyvästi.
Syyttäjäyhdistyksen tuoreessa kyselyssä 55 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa työssään häirintää. Vastaava luku oli viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä 40 prosenttia.
– Tilanne ei ole parantunut edellisestä kyselystä. Hiljalleen tilanne on muuttunut koko ajan vakavammaksi, sanoo Haavisto.
Joka viides vastaaja kertoi kokeneensa väkivallan uhkaa. Maalittamista oli kokenut joka neljäs.
Kyselyyn vastasi liki kolmannes Suomen Syyttäjäyhdistyksen jäsenistä.
Etelä-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkönä sekä työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkönä toimiva Jukka Haavisto on tilanteesta huolissaan.
– Kyllä näitä asioita tulee jatkuvasti eteen. Se vaikuttaa jaksamiseen ja on raskasta ihmisille. Monesti uhkailut kohdistetaan myös perheenjäseniin.
Suomessa on 425 syyttäjää viidellä syyttäjäalueella ja valtakunnansyyttäjän toimistossa.
Tapauksia on viikottain
Länsi-Suomen syyttäjäalueen Turun toimipaikan apulaispäällikkö Kimmo Virtanen uskoo, että kyselyn tulokset vastaavat todellisuutta.
– Uskon, että se pitää paikkansa. Omat havaintoni ovat vastaavansuuntaisia. Tätä tapahtuu viikottain.
Virtanen sanoo, että syyttäjien työ on muutenkin raskasta, ja häirintä pahentaa tilannetta entisestään.
– Meillä on tapauksia, jossa henkilö on aloittanut häirinnän vuosia sitten sähköpostitse. Viime vuonna oli yksi vähän uhkaavampi tapaus, jossa piti tehdä viranomaistoimenpiteitä.
Syyttäjät eivät mielellään puhu tai tee rikosilmoituksia omista häirintä- tai uhkailutapauksistaan. Asiat puidaan pääosin viraston sisällä.
– Turussa ei tietääkseni ole rikosilmoituksia tehty. Syyttäjät eivät halua, koska vastapuolelle tulisivat samat henkilöt, jotka häirintää ovat tehneet, sanoo Kimmo Virtanen.
Maalittamisen kriminalisointia halutaan
Aiemmin syyttäjien uhkailu ja painostus tapahtui käräjäsaleissa tai puhelimitse, nykyään internetissä.
Uutena keinona on tullut maalittaminen, jossa usein on mukana myös ihmisiä, jotka ovat täysin ulkopuolisia.
Syyttäjäyhdistyksen kyselyssä kysyttiin pitäisikö maalittaminen säätää virallisen syyteoikeuden alaiseksi omana rikosnimikkeenään.
88 prosenttia syyttäjistä kannatti ajatusta.
– Se olisi hyvä apu syyttäjien ja muidenkin viranomaisten töiden turvaamiseksi, olisi paremmat mahdollisuudet torjua häirintää, sanoo Länsi-Suomen syyttäjäalueen Turun toimipaikan apulaispäällikkö Kimmo Virtanen.
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto sanoo, että maalittamisen kriminalisointi koskisi syyttäjien lisäksi yhtä lailla tutkijoiden, toimittajien ja muidenkin viranomaisten töiden turvaamista.
Haaviston mielestä on tärkeää, että yhteiskunta ja työnantaja vievät asioita eteenpäin, eikä asia jää yksin työntekijän harteille. Ilman lain muutosta maalittamiseen pystytään tällä hetkellä huonosti puuttumaan.
– Nykyiset säännökset toimivat hyvin yksittäisen henkilön viestittelyssä, mutta jos viestiä jatkaa seuraava ja seuraava, ja yhä vain uhataan, niin siihen huonosti pystytään tällä hetkellä puuttumaan.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 31. tammikuuta kello 23 asti.
