Helsingin käräjäoikeus antaa tänään perjantaina kello 13 ratkaisunsa Viestikoekeskus-jutussa.
Syyttäjän mukaan kolme Helsingin Sanomien toimittajaa, Laura Halminen, Tuomo Pietiläinen ja Kalle Silfverberg, syyllistyivät turvallisuussalaisuuden paljastamiseen joulukuussa 2017, kun lehti julkaisi artikkelin Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta.
Jutun kirjoittajiksi oli merkitty Halminen ja Pietiläinen. Silfverberg toimi tuolloin HS:n politiikan toimituksen esimiehenä.
Syyttäjä vaatii heille vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia.
Toimittajia syytetään myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Tämä syyte koskee aikomuksia julkaista aiheesta juttusarja.
Toimittajat kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Puolustuksen mukaan Viestikoekeskusta käsittelevässä jutussa ei paljastettu turvallisuussalaisuuksia.
Tapaus on ollut Suomessa monella tavalla täysin poikkeuksellinen. Rikosnimike on hyvin harvinainen ja kaikki syytetyt ovat journalisteja. Lisäksi tutkinnan aloittamisesta on kulunut jo yli viisi vuotta. Esitutkintaan liittyvien asioiden vuoksi käytiin kolmesti korkeimmassa oikeudessa.
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on vakava maanpetosrikos. Siitä voidaan tuomita henkilö, joka oikeudettomasti julkaisee, ilmaisee, luovuttaa tai välittää toiselle tietoa, joka on määrätty salaiseksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.
Puolustus: Tiedot löydettävissä julkisista lähteistä
Helsingin Sanomat uutisoi Tikkakoskella sijainneesta Puolustusvoimien signaalitiedustelua suorittaneesta Viestikoekeskuksesta 16. joulukuuta 2017.
Artikkelissa annettiin ymmärtää, että HS:lla oli asiaan liittyen hallussaan salaisia asiakirjoja. Jutun kuvituksessa oli muun muassa käytetty runsaasti punaleimoja.
Puolustusvoimat teki rikosilmoituksen mahdollisesta tietovuodosta 15. joulukuuta 2017. Rikosilmoitus tietojen julkaisemisesta tehtiin seuraavana päivänä, kun Viestikoekeskus-artikkeli julkaistiin.
Puolustuksen mukaan lehden graafikot käyttivät punaleimoja kuvituksellisena elementtinä. Puolustus on vedonnut siihen, että leimoista huolimatta kaikki julkaistussa jutussa olevat tiedot ovat olleet saatavissa julkisista lähteistä.
Lisäksi vastaajat ovat vedonneet siihen, ettei heillä ole ollut päätäntävaltaa jutun julkaisemisesta.
– Pietiläisellä ei ole ollut Helsingin Sanomissa toimivaltaa tehdä minkään tietojen julkaisupäätöksiä yksin tai yhdessä jonkun kanssa, sanoi Pietiläisen asianajaja Timo Ylikantola omassa loppulausunnossaan.
– Halminen ei ole toimittajana osallistunut eikä voinut osallistua jutun julkaisemiseen tai siitä päättämiseen millään tavalla, asianajaja Kai Kotiranta lausui oikeudessa.
Syyttäjä muutti kesken oikeudenkäynnin syytteen muotoilua siten, että Kalle Silfverbergin ei enää väitetä hyväksyneen jutun julkaisua.
Uuden muotoilun mukaan Silfverbergin sanotaan osallistuneen salassapidettävän tiedon julkistamiseen hyväksymällä omalta osaltaan artikkelien laatimisen julkaistaviksi.
Lisäksi syyttäjä katsoo, että vaikka toimittajat eivät ole itse päättäneet jutun julkaisusta, he ovat silti vastuussa salaisten tietojen julkaisusta.
– Ei ole tavatonta, että vastuuta yritetään vierittää toiselle. Niin tässäkin on käynyt, erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen kuittasi loppulausunnossaan.
