Pääsevätkö suomalaiset hoitojonoista vastaanotolle nopeammin, jos hallitus antaa hyvinvointialueille reilut puoli miljardia lisää rahaa?
Hallitus on kiistellyt asiasta nyt muutaman päivän. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vaatii rahoja, joihin muiden hallituspuolueiden mielestä ei ole varaa.
– Virkalaskelman mukaan hoito- ja hoivavelka on suomalaisessa yhteiskunnassa vähintään 530 miljoonaa, mutta pahimmillaan lähes 870 miljoonaa. Se kertoo siitä haarukasta, missä liikutaan, Kiuru sanoo.
Hänen mukaansa osa hyvinvointialueiden rahoista voitaisiin suunnata myös ensi vuoden puolelle.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei ota kantaa hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon, mutta painottaa kehyksissä pysymisen tärkeyttä.
– Tietenkin on tärkeää, että yhdessä sovittu talouden raami myös näissä keskusteluissa muistetaan. Neuvottelut ovat vielä kesken. Yhteinen ymmärrys on siitä, että hyvinvointialueiden ja suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on kaikkien mielestä ykkösasia, Saarikko sanoo.
Kiista soterahoista jumitti alkuviikosta lisäbudjettineuvottelut. Soteministerit yrittivät ratkaista lisärahoituksen kohtaloa torstaina, jotta eduskunta pääsisi päättämään lisäbudjetista.
STM:n laskelmat puhuvat karua kieltä
Yle on saanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakirjoja, joissa on arvioitu korona-ajan hoitovelan purkamiseen tarvittavaa lisärahoitusta.
Asiakirjoista selviää, millaiseksi koronaepidemia paisutti suomalaisten hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan.
STM:n asiakirjoissa on kartoitettu vuosina 2021–2022 kertynyttä hoito- ja hoivavelkaa, ja millaiset rahat sen korjaamiseen tarvittaisiin. Hoito- ja palveluvelkaan on laskettu mukaan ihmisten jo tunnistettu hoidon ja hoivan tarve sekä vielä piilossa oleva tarve.
Jo tunnistettua tarvetta ovat esimerkiksi hoidon pidentyneet odotusajat, jonottajien määrä ja toimenpiteiden vähentyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan eniten jonottajia on kaihileikkauksiin sekä lonkan- ja polven tekonivelleikkauksiin. Muun muassa kaihileikkausta odotti viime marraskuussa jopa 11 000 ihmistä.
Vielä piiloon jääneeseen tarpeeseen kuuluvat ne pitkäaikaissairaudet, jotka ovat jääneet kokonaan huomaamatta, tai vanhuksen toteamatta jäänyt toimintakyvyn heikkeneminen.
Ministeriön virkamiehet arvioivat, että toteamatta jääneet sairaudet ja toimintakyvyn lasku lisäävät merkittävästi hoidon ja palveluiden tarvetta lähivuosina.
Suomen kestävän kasvun ohjelmaa rahoitetaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Rahoitusta käytetään hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja koronan aiheuttaman hoito- ja hoivavelan purkamiseen.
Hyvinvointialueet pakkasella jopa 900 miljoonaa euroa
Laskelmat, joilla ministeriö perustelee rahantarvetta, eivät ole aukottomia.
STM toteaa epävarmuudet muistiossa heti alkuun. Samalla se muistuttaa, että erot eri alueiden välillä ja niiden hoidossa ja palveluissa ovat suuria. Erityisesti sosiaalipalveluihin muodostuneen velan arvioiminen on vaikeaa, koska sitä ei ole juuri selvitetty. Virkamiesten mukaan kyse on karkeasta arviosta.
Raportin laskelmien pohjana on käytetty koronan takia toteutumatta jääneitä sosiaali- ja terveydenhuollon käyntejä, THL:n hoitojonojen seurantaa ja arvioita epidemian yhteiskunnallisista vaikutuksista (siirryt toiseen palveluun).
Hoidon ja hoivan yksikkökustannusten arvioinnissa on käytetty myös tutkimusyhtiö NHG:n raporttia (siirryt toiseen palveluun), joka tehtiin kuntien koronakorvauksia varten.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö on itse arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluvelkaa kaksi kertaa, syyskuussa 2020 ja huhtikuussa 2021. Näissä raporteissa koronaepidemiasta johtuvan hoito- ja palveluvelan määräksi on arvioitu satoja miljoonia, jopa lähes miljardi euroa.
Lisärahoituksen tarpeeseen vaikuttaa myös hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne. Ylelle kerrotaan ministeriöstä, että alueiden alijäämät ovat yhteensä noin 900 miljoonaa euroa tänä vuonna.
STM katsoo, että hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden rahoituksen on oltava riittävä, jotta alueet pystyvät hoitamaan kaikki lakisääteiset tehtävät. Toiminnan käynnistämiseen kuluu väistämättä myös rahaa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
